Autismiliitto: Väkivaltainen käytös voi olla kuormituksesta johtuva tunneromahdus
Yle käsitteli jutussaan (13.10.) lapsen väkivaltaisuutta. Jutussa yhdistettiin erityisesti neurokirjo eli autismi ja adhd väkivallan syyksi. Neurovähemmistöön kuuluminen ei ole selitys väkivaltaiselle käytökselle. Väkivaltana ilmenevä käytös voi olla kuormituksesta johtuva tunneromahdus.
Kun ympäristö ei huomioi lapsen tarpeita ja kuormitus kasautuu, hän voi joutua kaoottiseen tilaan. Silloin hän ei kykene tekemään tietoisia ratkaisuja, vaan kokee tunneromahduksen, joka on tuskallinen, hallitsematon tila.
Autismikirjon lapset ovat tutkitusti erityisen herkkiä kuormitukselle, ja heidän arjessaan kuormitustekijöitä esiintyy runsaasti. Tämä johtuu usein ympäristön puutteellisesta tiedosta, ymmärryksestä ja tuesta. Kaikkien lapsen kanssa toimivien vastuulla on tunnistaa kuormitusta aiheuttavat tekijät sekä havainnoida varoitusmerkkejä kuormituksen kasautumisesta – esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa. Tärkeintä on keskittyä kuormituksen vähentämiseen ja huomioida lapsen yksilölliset tuen tarpeet. Tässä työssä voi hyödyntää esimerkiksi Autismiliiton HAASTE-toimintamallia tai Ydintaidot-sivuilta löytyvää Stressiprofiilia.
Ylen artikkelissa mainittiin lapsi, jonka väkivaltainen käytös alkoi päivähoidon alettua. Todennäköisesti syynä oli päiväkodin kuormittava ympäristö. Lapsi kertoo tästä käytöksellään. Kuormittuminen ei aina edes näy tai sitä ei tunnisteta päiväkodissa, ja se purkautuu kotona tunneromahduksina. Perheet tarvitsevat apua lapsen kuormituksen kohtaamiseen ja käsittelyyn. On tärkeää antaa vanhemmille välineitä ja vertaistukea, kuten jutussa mainitussa Tampereen Setlementin ryhmässä on tarjottu.
Varhaiskasvatuksessa ja koulussa autismikirjon lasten tarpeet ymmärretään nykyään aiempaa paremmin, mutta vielä on pitkä matka aistiystävällisiin tiloihin ja toimintamalleihin, joissa autismikirjon lapsikin voisi toimia ilman sietämättömän kovaa kuormitusta.
Kun lapsi kasvaa ja varttuu, hän usein oppii käyttäytymään ulkoisten odotusten mukaisesti, jolloin puhutaan maskaamisesta eli omien piirteiden ja tarpeiden piilottamisesta. Silloin kaoottinen kuormitus voi näkyä eri tavalla. Liiallinen stressi se voi johtaa vakaviin haasteisiin, kuten erilaisiin sairauksiin ja mielenterveysongelmiin.
Parasta ennaltaehkäisyä on ympäristöltä saatu ymmärrys ja jousto, kohtuulliset mukautukset oppimisjärjestelyihin ja työelämään aistirauhaa unohtamatta, mutta myös stressinhallintakeinojen hyödyntäminen. Ja mikä parasta, nämä parantavat meidän kaikkien arkea.
