Autismiliitto vastustaa toimeentulotuen heikentämistä
Autismiliitto vastustaa toimeentulotuen perusosan alentamista ja tuen saamiseen liittyvien velvoitteiden kiristämistä. Lakiesitys lisäisi byrokratiaa ja rangaistusluonteisia sanktioita, jotka eivät riittävästi huomioi yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita.
Esitetyt toimenpiteet ovat kohtuuttomia ja epäinhimillisiä. Säästöjen hakeminen kaikista pienituloisimpien viimesijaisesta etuudesta ei ole eettisesti oikein. Toimeentulotuen saamisen kriteerit ovat jo nykytilanteessakin hyvin tiukat ja perustoimeentulotuen taso hyvin matala elämisen pakollisiin kustannuksiin nähden. Suomi on saanut jo aiemmin huomautuksia sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta.
Jopa 50 %:n leikkaus perusosaan vaarantaisi välttämättömän toimeentulon
Perustuslakimme turvaa jokaiselle välttämättömän toimeentulon, mutta lakiehdotuksen mahdollistama toimeentulotuen perusosan jopa 50 %:n leikkaus vaarantaa tämän. Näin suuri leikkaus muutoinkin jo matalaan perusosaan voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö menettää kykynsä maksaa vuokraa, ostaa ruokaa ja ylläpitää perusturvallisuutta. Leikkaukset lisäisivät diakonia-avun, leipäjonojen ja järjestöjen avun ja tuen tarvetta. Perusosan tasosta päätettäessä olisi tärkeää säilyttää velvoite ohjata asiakas sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin sekä varmistaa tarvittavan avun ja tuen saaminen.
Välttämättömät terveydenhuoltomenot tulisi määritellä esityksessä selkeämmin. Lääkkeiden korvattavuus ja lääkkeiden välttämättömyyden tulkinta olisi lakiesityksessä vahvemmin harkinnasta kiinni, mikä ei ole perusteltua ja voi johtaa vääriin arvioihin. Oikean lääkkeen valinta voi olla pitkä prosessi, ja lääkitykselliset tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja niiden arviointi vaatii syvää lääketieteellistä osaamista.
Vammat, toimintarajoitteet ja omaishoidon tilanteet huomioitava työnhakuvelvoitteessa
On kohtuutonta, että lääkärin toteama sairaus tai työkyvyttömyys poistettaisiin hyväksyttävänä perusteena olla hakematta kokopäivätyötä. Tämä on epäinhimillinen muutos, joka sivuuttaa täysin lääketieteellisen asiantuntemuksen.
Työnhakuvelvoitteen tulisi kohdentua vain niihin henkilöihin, joilla on tosiallinen toiminta- ja työkyky sekä elämäntilanne tai -hallinta kokopäivätyön vastaanottamiseen. Toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi moni autismikirjolla oleva henkilö ei pysty kokopäivätyöhön, mutta on pakotettu hakemaan kokopäivätyötä, koska ei pääse työkyvyttömyyseläkkeellekään. Koska kokopäivätyö ei ole kaikille mahdollista, on kohtuutonta, että siitä rangaistaan/alennetaan perusosaa, ellei ilmoittaudu kokopäivätyön hakijaksi. Lain soveltamiseen tulee vähintäänkin jättää riittävästi harkinnanvaraa toimintakyvyn rajoitteiden huomioimiseksi. Moni autismikirjon henkilö ei pysty kokopäivätöihin toimintakyvyn rajoitteiden ja kuormittavan työympäristön takia. Tästä ei ole perusteltua rangaista, vaan vamman tai toimintakyvyn rajoitteen takia tulee voida vapautua ehdotetuista velvoitteista.
Työnhakuvelvoite ja siihen liittyvät sanktiot koskisivat myös omaishoitajia ja perhehoitaja, ellei päivittäinen hoitoaika ole vähintään 4 h. Omaishoitaja ja perhehoitaja ovat usein vastuussa ja tavoitettavissa koko vuorokauden, vaikka varsinainen hoitoaika olisikin pieni.
Osa-aikaisen omaishoitajan voi olla mahdotonta hakea kokoaikatyötä esim. autismikirjon lapsen omaishoitajana. Moni on tosiasiallisesti sitovassa läheishoivan tilanteessa, vaikka ei olisikaan virallinen omaishoitaja. Esimerkiksi neuro- ja autismikirjon lasten koulunkäynnin mahdollistamiseen tarvitaan usein paljon apua ja tukea vanhemmalta, minkä vuoksi moni joutuu jäämään työelämästä kokonaan pois tai siirtymään osa-aikaiseen työhön. Osa-aikainen työ voi olla ainoa keino yhdistää palkkatyö ja hoiva. Esimerkiksi moni yksinhuoltaja pysyy osa-aikatyön avulla kiinni työelämässä ja lasten kasvaessa voi helpommin siirtyä kokopäivätyöhön.
Nuorilta alle 25-vuotiailta voitaisiin laskea toimeentulotukea 20 %:lla, mikäli he keskeyttävät opinnot. Autismikirjon opiskelijoille opiskeluympäristö voi olla esteellinen ja kohtuuttoman kuormittava eikä kohtuullisia mukautuksia tai tukipalveluja ole aina riittävästi tarjolla, jotta opiskelu onnistuisi. Tällaisissa tilanteissa on kohtuutonta, että nuoren toimeentulotukea leikataan. Ratkaisuissa tulee huomioida henkilön yksilölliset vammat ja toimintarajoitteet.
Vähäisetkin ansiotulot ja avustukset alentaisivat täysikäisten toimeentulotukea. Tämä ei kannusta töiden vastaanottamiseen vaan passivoi ja lisäisi todennäköisesti pimeitä töitä.