Huumori neurovähemmistön kustannuksella on loukkaavaa
Autismiliitto muistuttaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että huumori, joka perustuu väärinymmärryksiin ja haavoittuvien ryhmien kustannuksella nauramiseen, ei ole harmitonta – se lisää syrjintää, kuormittaa ja kaventaa yhdenvertaisuutta.
Huumoria löytyy maailmasta moneen makuun, niin myös some-maailmasta. Vaikeille asioille nauraminen voi joskus tehdä hyvää, mutta missä kulkee raja ja kuka sen saa asettaa?
Autismiliiton kokemusvaikuttajat ovat saaneet yhteydenottoja siitä, kuinka some-huumoria tehdään neurovähemmistön (autismi, adhd, Tourette jne.) henkilöiden kustannuksella. Tämä voi olla tahatontakin, mutta yhtä kaikki, se on loukkaavaa ja vaarantaa näiden henkilöiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Neurovähemmistön henkilön ominaisuudet ovat usein jopa vammauttavia yhteiskunnassa, jossa näitä ominaisuuksia ymmärretään heikosti ja tulkitaan väärin. Tämän vuoksi henkilö pyrkii usein viimeiseen saakka maskaamaan piirteitään eli peittelemään niitä.
Vahingollinen maskaaminen ja tunnetiloja tasaava, sekä vireystilaa säätelevä stimmailu, saattavat olla lapsen tai nuoren ainoita keinoja selviytyä mm. kouluarjen kuormituksesta. Nämä voivat näyttäytyä ulkopuoliselle esimerkiksi “poissaolevuutena” ja hämmentyneisyytenä, tai epämääräisenä liikkumisena ja äännähdyksinä. Ääntely voi olla myös esimerkiksi tic-oireilua ja esimerkiksi törmäily, kompastelu ja tavaroiden tiputtelu voi liittyä tarkkaavuuden pulmien lisäksi mm. kehon hahmotuksen haasteisiin.
Suomen kansallisessa lapsistrategiassa autistit on nostettu esiin yhtenä haavoittuvimmassa asemassa olevana ihmisryhmistä, vähemmistönä, jonka kohdalla täytyy määrätietoisesti ja ennakoivasti torjua syrjintää ja eriarvoisuutta. Neurovähemmistön ihmiset kokevat valtaväestöä enemmän ivaa, pilkkaa, kiusaamista, väkivaltaa sekä rakenteellista syrjintää. Tämän takia heillä on suurempi riski koulupudokkuuteen, syrjäytymiseen sekä mielenterveysongelmiin.
Koemme välttämättömäksi ottaa kantaa yleistyneeseen someilmiöön sekä nostaa esille sen kauaskantoiset vaikutukset neurovähemmistön ihmisiin, varsinkin mikäli sisällöntuottaja on valta-asemassa niihin nähden, joita hän huumorillaan nostaa esiin.
Myös neurovähemmistön ihmisille kuuluu jakamaton ihmisarvo ja oikeus hyvään elämään. Erityisesti ammattilaisten velvollisuus on aktiivisesti edistää ja suojella näitä arvoja. Ammattietiikan ytimessä on ymmärtää, ettei kenenkään pitäisi joutua ostamaan paikkaansa ryhmässä, esimerkiksi sietämällä itseensä kohdistuvaa tahatontakaan kiusaamista huumorin varjolla.
Toivomme keskustelussa erityistä huomaavaisuutta ja harkintaa kohderyhmän haavoittuvuuden vuoksi niin somesisältöä tekeviltä, kuin sitä seuraaviltakin.
Autismiliiton kokemusvaikuttajien ryhmä
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja
Kokemusvaikuttajat ovat Autismiliiton kouluttamia kokemusasiantuntijoita, jotka käyttävät omaa kokemustaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. He tuovat esiin autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä näkökulmaa päätöksenteossa, palvelujen kehittämisessä ja julkisessa keskustelussa.