Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Minttu Aaltoa oli aina yritetty muovata mahtumaan muiden määrittämiin muotteihin. Hän yritti parhaimpansa mukaan taipua niin sosiaalisiin kuin sukupuolisiin vaatimuksiin, vaikka oikeasti hän oli niiden linjojen väliin jäävä alue, joka ei ollut kenenkään hallinnassa.
Cos Michael sai vasta 50-vuotiaana Asperger-diagnoosin. Hänen elämänsä oli aina ollut näytelmää, jonka vuorosanat hän opetteli tarkkailemalla muita.
*Kille on 50-vuotias mies autismin kirjolla. Hän oli koko ikänsä tullut väärinymmärretyksi. Vahvaa tukea tarvitsevaa Killeä oli vuosien saatossa siirretty laitoksesta toiseen ilman, että muutoksista oli koskaan kerrottu hänelle etukäteen.
Anniinan lapsuusvuosia värittivät tutkimukset, terapiaistunnot sekä kokemus siitä, etteivät aikuiset ymmärtäneet. Oman elämän tapahtumat loksahtivat paikoilleen vasta, kun hän vuosia myöhemmin sai autismin kirjon diagnoosin.
Autismi- ja Aspergerliiton Vuoden vapaaehtoiseksi 2016 valittu Riikka Kennovaara oli saamastaan tunnustuksesta yllättynyt, häkeltynyt ja äärimmäisen kiitollinen.
Anna on yksi vähintään 55 000:sta autismikirjon henkilöstä Suomessa. Anna kuuluu siihen autismikirjon joukkoon, joka ei koskaan ole saanut virallista autismikirjon diagnoosia.
Toivo ja Merja Huovinen ovat olleet yli 26 vuotta avioliitossa. Toivo, lempinimeltään Topi, sai vasta eläkeiässä tietää, että hänellä on Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosin saaminen avasi aiemmin selittämättömiä tapahtumia niin Topin omassa menneisyydessä kuin Topin ja Merjan parisuhteessakin.
Jari Eronen on 18-vuotiaan Vertin isä ja omaishoitaja.
Jarmo Koistista (52) ja Hannu Hakosta (64) yhdistää ainakin kaksi asiaa. Toinen on yhteiset juttuhetket autismista saunailloissa, mutta siitä vähän myöhemmin. Toinen on kokemus autistisen pojan kasvattamisesta.
Omista kokemuksista on hyötyä, kun vertaisosaaja Pia tapaa autismi-diagnoosin saaneiden lasten vanhempia.
“Sanon aina, että elämä voi olla hyvää ja onnellista. Autismin ei tarvitse olla koko perheen identiteetti.”
