Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Elettiin vuotta 2008. Eräs vertaisäiti halusi perustaa vanhempien vertaistukiryhmän Tampereella, ja puhui Petra Hietala-Raskun ryhmään mukaan kahvinkeittäjäksi. Siitä alkoi Hietala-Raskun taival vapaaehtoistoiminnassa. Kaksitoista vuotta myöhemmin Hietala-Rasku valittiin Autismiliiton vuoden vapaaehtoiseksi 2020.
Äitiään pidempi poika tulee äidin halattavaksi ja siinä viivytään pitkään. Heidän välistään luottamusta ei voi olla aistimatta.
Komulaisen perhe kohtasi tähän saakka suurimman kriisinsä Sakarin aloittaessa yläkoulun. Koulutiessä oli ollut aiemminkin haasteensa, mutta nyt tilanne kärjistyi.
”Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt uskaltaa olla enemmän leijonaemona ja kuunnella itseään”, sanoo Anne-äiti. Yläkouluun siirtyminen on taitekohta, jossa autismikirjon lasten etujen toteutuminen vaatii tarkkaa huomiota.
Veeti Nevalaisen elämä ei ole ollut helppoa. Kokemusasiantuntijana hän on päässyt kääntämään vaikeudet voimavaraksi. Päivän päätteeksi hän toivoo itse tuovansa tähän maailmaan enemmän hyvää kuin pahaa.
Tyttäreni oli 5. luokalla, kun sukupuoli ja murrosiän myötä nopeasti muuttunut keho alkoi ahdistaa häntä. Hän sulkeutui ja alkoi viettää yhä enemmän aikaa puhelimellaan. Hän ei halunnut enää tavata ystäviään tai käydä harrastuksissa, ja koulunkäynti vaikeutui.
Kuudennen luokan alettua tilanne paheni ja hänestä tuli itsetuhoinen. Olin hädissäni ja hain hänelle apua psykiatrian poliklinikalta. Lopulta hän paljasti mistä oli kyse: hän on mielestään oikeasti “poika tytön kehossa”. “OK” vastasin. Siinä vaiheessa olin valmis tekemään mitä vain mikä auttaisi hänen oloaan. Riensimme kauppaan ostamaan hänelle pojan vaatteet.
Siviilipalvelusmies Miika Sallinen on juuri saanut väritettyä piirtämänsä joulukortin. Värit tuovat sarjakuvamaiseen korttiin joulun tunnelmaa. Kortissa itämaan viisaat tietäjät ovat joutuneet vallan yllättävään osoitteeseen, kun joulun tähti on johdattanut heidät funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksen, Paimion parantolan, edustalle. Testikatsojat huokailevat ihastuksesta ja pyrskähtävät nauruun. Kortti erottuu varmasti muista!
Maailma on koronaviruksen kynsissä. Globaaliudesta on tullut etäglobaaliutta. Maailma on saanut uuden käsitteen – social distancing, sosiaalinen etäisyys. Se pitää sisällään etätyön, etäosallistumisen (nettilivet), suuremman henkilökohtaisen reviirin (esim. 2 metriä), käsien tiuhaa pesua saippualla viruksen ehkäisemiseksi, hengitysmaskeja, ryhmäkokoontumisen rajoituksia…
Tätä kirjoittaessani on kulunut kuukausi siitä, kun olemme nähneet autistisen poikamme viimeksi. Se on pisin aika erossa hänestä. Kyläilyt ryhmäkodissa ja kotilomat ovat osa rutiineja ja hänen struktuuriaan. Nyt kaikki tuo ja moni muu arjen toiminta ja harrastukset ovat poissa määräämättömäksi ajaksi.
Martti on 10-vuotias Oulussa Tiernan erityiskoulua Kasarmintien yksikössä käyvä autistinen ja kehitysvammainen poika. Martilla on ihana pieni luokka, jossa on erityisopettaja ja jokaisella lapsella koulunkäynninohjaaja käytettävissään.
Korona tuli. Arki muuttui. Tukitoimet ja terapiat lähtivät.
Monella meistä autismikirjon ihmisistä on jokin erityisen mielenkiinnon kohde eli ekko. Ne voivat vaihdella sisällöltään, määrältään tai kestoltaan ihmisestä toiseen. Ekkoja voi olla yksi tai monta. Ne voivat nousta tärkeiksi joksikin tietyksi ajaksi tai olla läsnä pitkäkestoisesti vuodesta toiseen. Ekkon aihepiiri voi olla mitä tahansa kuten haute couture -muoti, absurdi teatteri, mykkäelokuvat, legot, bujoilu tai utopiat.
