Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Nuorisojärjestö Protu on julkaissut Prometheus-leireistä autismiystävälliset ohjeet, joihin voi tutustua ennen leirille ilmoittautumista ja osallistumista. Ohjeet kertovat, mitä tapahtuu ennen leiriä, leirin aikana ja sen jälkeen. Ohjeista voi olla apua esimerkiksi neurokirjolla oleville, ja ne on laadittu yhteistyössä Autismiliiton kanssa.
Vielä pari vuosikymmentä sitten autismista puhuivat julkisesti useimmiten lääkärit tai tutkijat. Nyt eletään aikaa, kun autismikirjon ihmisten oma ääni kuuluu yhä useammin ja yhä kovempaa. Onko autismikirjon ihmisten osallisuus kehittynyt parissakymmenessä vuodessa?
Vaihdevuodet ovat iso muutos naisen elämässä, mutta tutkimusta autismikirjon naisten vaihdevuosista ei juurikaan ole.
Minulta on kysytty, miksi autismikirjon ihmisen maski on niin raskas ja uuvuttava, kun muut ihmisetkin esittävät erilaisia rooleja eri tilanteissa, eivätkä he uuvu siitä yhtä paljon. Tässä kokemuskirjoituksessa hieman ajatuksiani siitä, miksi maskaaminen on uuvuttavaa.
Murrosiässä ihmisen mieli ja keho kokevat suuria mullistuksia. Jokainen nuori kohtaa kipeitä asioita. Autismikirjon nuorella nämäkin kokemukset saattavat poiketa valtavirrasta ja vaatia vahvempaa tukea.
Suomen Autismikirjon Yhdistyksen Autismikirjon avaimet vaikuttamiseen -hankkeessa on tuotettu uusi autismi- ja neurokirjon sanasto. Tarve uudistuksille on ollut yhteisössä tiedossa jo pitkään, sillä neuromonimuotoisuutta käsittelevä termistö on monin osin puutteellinen, vanhentunut tai leimaava. Nyt luoduissa käsitteissä on pyritty kunnioittavan ja omaa kokemusta heijastelevan kielen kehittämiseen.
Selektiivinen mutismi on eräs autisteillakin esiintyvä tapa reagoida äärimmäisen ahdistaviin tilanteisiin, ihmisiin tai olosuhteisiin. Sana ”selektiivinen” ei tässä viittaa tahdonalaiseen valikoivuuteen. Se tarkoittaa vain, ettei puhekyvyn menetys ole pysyvää, vaan tila korjautuu itsestään stressin helpottaessa.
Emotionaalinen haavoittuvuus ei ole autismikirjon ihmisille tuntematon asia. He voivat muita helpommin altistua myös erilaiselle hyväksikäytölle.
Sosiaaliset ja tunnetaidot ovat tärkeä osa elämäämme. Autismikirjon ihmisellä voi olla erityisiä haasteita näiden asioiden kanssa. Taitoharjoittelu antaa keinoja päästä eteenpäin.
Erityislapsen harrastus voi poikia merkittäviä kokemuksia. – Monesti se voi olla pelkoa siitä, kuinka oma lapsi pärjää, mutta siinä pitäisi ymmärtää, että vaikka ihmisellä olisi kuinka käytöshäiriötä, toinen ympäristö voi muuttaa käyttäytymistä kokonaan, toteaa autistisen tytön isä Jani Lehtinen.
