

Liikunta yhdessä tuo iloa elämään
– Liikunta sopii aivan jokaiselle, kunhan se on suunniteltu kohderyhmän kannalta hyvin. Näin sanoo Ammattiopisto Liven liikunnanopettaja Erwin Borremans, joka on varsinainen soveltavan liikunnan lähettiläs.
Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
– Liikunta sopii aivan jokaiselle, kunhan se on suunniteltu kohderyhmän kannalta hyvin. Näin sanoo Ammattiopisto Liven liikunnanopettaja Erwin Borremans, joka on varsinainen soveltavan liikunnan lähettiläs.
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen teki maaliskuussa sosiaali- ja terveysministerille kirjallisen kysymyksen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden tilanteen parantamisesta ja valmiudesta aloittaa neurokirjostrategian laatiminen.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, onko autismikirjon häiriöiden ja ykköstyypin diabeteksen välillä löytynyt tutkimuksissa yhteyttä?
Kun Inari Boman oli kymmenvuotias, perhe havahtui siihen, että lasta janotti jatkuvasti ja hän kävi usein vessassa. Äiti Tea Boman huolestui ja kehotti lasta menemään terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja passitti tytön nopeasti TAYSiin, jossa hänellä todettiin ykköstyypin diabetes.
Ikuisesti leimattu, ajattelin, ja sydänjuuria myöten koin tuskaa.
Yläkouluun siirtyminen on koulupolulla siirtymävaihe, mikä edellyttää monien uusien taitojen hallintaa. Se on jännittävä ja paljon uutta sisältävä vaihe kaikille nuorille – saati autismikirjolaiselle. Kun muistetaan, että moni As-nuori voi olla sosioemotionaaliselta kehitykseltään 2-3 vuotta ikätasoaan jäljessä, haasteet kasvavat. Siksi ennakoinnin ja taitojen harjoittelun tarve korostuu.
Autismikirjon oppilas kuormittuu usein kouluympäristössä, joka ei ole suunniteltu tukemaan oppilasta toiminnanohjauksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aistisäätelyn pulmissa. Autismikirjon oppilaan tukemiseen on valtavan paljon keinoja, joita koulussa voidaan toteuttaa helposti.
Yhä useampi autismikirjon lapsi käy kouluaan inklusiivisessa eli kaikille yhteisessä luokassa. Inklusiivinen opetus mahdollistaa monipuolisia vertaissuhteita, mutta samalla se voi kuitenkin altistaa esimerkiksi kiusatuksi tulemiselle. PEICAS-tutkimushanke tutkii sitä, miten vertaisvuorovaikutuksen onnistumista voitaisiin tukea inklusiivisessa luokassa.
Arvostettu belgialainen autismiasiantuntija Peter Vermeulen uskoo, että onnellisuus on perimmäinen päämäärä, jota myös autismikirjon ihmiset tavoittelevat. Onnellisena ihminen myös oppii paremmin.
Autismikirjoa sanotaan neurobiologiseksi keskushermoston kehityshäiriöksi. Aika rajulta tuo sana kuulostaa minun elämääni ajatellen. Ettenkö voisi kehittyä? Toisaalta hakeuduin tutkimuksiin koska tuntui, etteivät jotkin asiat edistyneet elämässäni, vaikka kuinka niitä opettelin. Lukemattomia kertoja olin päntännyt ulkoa puolisoni työkaverien nimet ennen illanistujaisia. Psykologin tuoliin istuessani tiesin, että jotakin aivoissani on pielessä oppimisessa, muistamisessa ja arkisten asioiden hahmottamisessa.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin.
Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Cookie Consent customize popup analytics