

Osallisuus on kaikkien oikeus
Sumi Jaakkolalla, 13, on Rettin oireyhtymä. Se tuo monenmoista haastetta elämään, mutta ei todellakaan ole elämisen ja osallistumisen esteenä! Tekemiselle on vain etsittävä oikeat apuvälineet ja oikea aika.
Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Sumi Jaakkolalla, 13, on Rettin oireyhtymä. Se tuo monenmoista haastetta elämään, mutta ei todellakaan ole elämisen ja osallistumisen esteenä! Tekemiselle on vain etsittävä oikeat apuvälineet ja oikea aika.
Suomalainen väestötason tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa syitä autismikirjon ihmisten kohonneen itsemurhariskin, itsemurhayritysten ja muun erikoissairaanhoitoa vaativan itsetuhoisuuden taustalla.
Isovanhemmat voivat olla korvaamattoman tärkeä voimavara neurokirjon lapsen elämässä. Parhaassa tapauksessa lapset saavat elämäänsä puolueettoman, luotettavan aikuisen, jonka kanssa jakaa ilot ja murheet. Vanhemmille järjestyy hengähdystaukoja lapsiperhearjesta ja isovanhemmille tarjoutuu kokemuksia oman elämän merkityksellisyydestä.
Liikunnan perusideana on kokea iloa liikkumisesta ja lisätä hyvinvointia. Koululiikunta vaikuttaa yllättävän paljon liikkumistottumuksiin myös aikuisena. Kukapa meistä ei olisi kuullut ikäviä kertomuksia kouluajan liikuntatunneista. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla tämä korostuu entisestään.
Kuntosaliharjoittelu on mitä mainioin tapa pitää huolta itsestään, kehittää hyvinvointia ja tuottaa hyvää oloa. Se on monipuolinen harjoittelumuoto, jota pystyy soveltamaan moneen tarkoitukseen. Mahdollisuus lapselle ry:n Kunnon Huoneella on ohjattu kuntosaliryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille lähes 20 vuoden ajan. Harrastamassa käy paljon autismikirjoon kuuluvia nuoria, joille kuntosaliharjoittelu on ollut erinomainen harjoittelumuoto.
Liikunta on terveydelle hyväksi, tämän me kaikki tiedämme. Miksi siis kaikki emme liiku? Syitä on monia, mutta tässä avaan hiukan sitä, miten autismikirjolle tyypilliset piirteet, kuten tuntoyliherkkyys, ovat vaikuttanut omaan liikkumiseeni.
– Liikunta sopii aivan jokaiselle, kunhan se on suunniteltu kohderyhmän kannalta hyvin. Näin sanoo Ammattiopisto Liven liikunnanopettaja Erwin Borremans, joka on varsinainen soveltavan liikunnan lähettiläs.
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen teki maaliskuussa sosiaali- ja terveysministerille kirjallisen kysymyksen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden tilanteen parantamisesta ja valmiudesta aloittaa neurokirjostrategian laatiminen.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, onko autismikirjon häiriöiden ja ykköstyypin diabeteksen välillä löytynyt tutkimuksissa yhteyttä?
Kun Inari Boman oli kymmenvuotias, perhe havahtui siihen, että lasta janotti jatkuvasti ja hän kävi usein vessassa. Äiti Tea Boman huolestui ja kehotti lasta menemään terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja passitti tytön nopeasti TAYSiin, jossa hänellä todettiin ykköstyypin diabetes.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin.
Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Cookie Consent customize popup analytics