Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Joel Herman on 25-vuotias helsinkiläinen autismikirjon sinkkumies, joka sattuu myös olemaan ammattimainen stand up -koomikko. Herman opiskelee musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja tekee keikkatyötä sijaisopettajana ja erityislasten koulunkäyntiavustajana.
Saammeko esitellä – tämä on Jarno Asunen, Autismi- ja Aspergerliiton vuoden vapaaehtoinen 2017! Useassa vapaaehtoistyössä mukana oleva Asunen toteaa, että elämän suurimpia arvoja ei voi mitata rahassa. Lähimmäisestä välittäminen ja heidän auttamisensa antavat paljon takaisin. Siksi vapaaehtoistyö merkitseekin miehelle niin paljon.
Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke pyrkii vähentämään autismikirjon henkilöiden yksinäisyyttä. Takana on jo 100 yksikköä ja yli 80 000 km polkupyöräilyä.
Kun Aleksi Rintala nelivuotiaana sai epätyypillisen autismin diagnoosin, tuntui tieto vanhemmista musertavalta. Tänä päivänä äiti Anniina Rintala tietää, ettei elämä pysähdy diagnoosiin. Itse asiassa sitä lakkaa ajattelemasta.
Hannu ja Tea Boman eivät hyssyttele, kiertele tai takertele puhuessaan lastensa autismikirjosta. He haluavat kertoa rehellisesti muille, millainen heidän perheensä matka on ollut.
Viimeisen viiden vuoden aikana on julkaistu paljon uutta tutkimusta autismikirjon häiriöihin liittyvistä uniongelmista. Esiintyvyyteen liittyviä kysymyksiä on saatu tarkennettua ja unihäiriöiden syistä on saatu lisätietoa. Lisäksi strukturoituja hoitomalleja on alettu kehittää ja arvioida.
Niin tarpeellisia kuin ne ovatkin, rakkaiden kirjolaistemme struktuurit ja pinttyneet rutiinit voivat meistä neurotyypillisistä joskus tuntua rasittavilta. Onko aina pakko tehdä kaikki samalla tavalla? Täytyykö tavaroiden aina olla samoilla paikoilla? Eikö joskus voisi olla spontaani ja jättää ennakoinnit väliin ja tavarat sekaisin? Vaihtelu virkistää – paitsi autistia.
Autismiystävällinen ja lapselle mieluinen ympäristö helpottaa tutkijoita saamaan tietoa autismista, selviää Autismisäätiön kehitysjohtajana toimivan Vesa Korhosen tekemästä väitöstutkimuksesta.
Vertaileva tutkimus neurotyypillisten ja Asperger-miesten vuorovaikutuskokemuksesta. Keskustelu sisältää moninaisia ilmiöitä: samanmielisyyttä ja erimielisyyttä, kumppanin kokemuksen myötäelämistä ja vastarintaa tämän ideoita kohtaan. Toisaalta ihmiset kokevat vuorovaikutuksen eri tavoin. Jonkun mielestä jatkuva kiusoittelu voi olla ärsyttävää, kun taas toisen mielestä se on hauskaa ja rentoa.
Liiton tavoitteena on tänä vuonna murtaa autismiin liittyviä stereotypioita. Vuoden yhdeksi teemaksi on valittu 100 autismia.
Autismikirjon henkilöitä yhdistävät samat ydinoireet, mutta niiden ilmeneminen on hyvin yksilöllistä. Siksi ensisilmäyksellä voi harvemmin arvata, kuka meistä on autismikirjolla ja kuka ei. Stereotypioiden murtaminen on tärkeää siksi, että myös autismikirjon ihmiset nähtäisiin ensisijaisesti ihmisinä, ei diagnoosinsa edustajina.
