Sielunsiskoja ja supernaisia
Suvi Rantanen ja Sari Ala-Ukko ovat ystäviä, jotka haluavat ajaa naisten ja tyttöjen asemaa. He tietävät, millaista on saada Asperger-diagnoosi vasta aikuisiällä.
Autismi-lehti
Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Tilallisia ja torppareita – Johannes viihtyy Hakamaan maatilalla
Johannes Helinin erityisen mielenkiinnon kohteina ovat sukututkimus ja lehtileikekeräily. Hakamaan maatilalla hän nauttii erityisesti lautojen sahaamisesta.
Ei kenenkään maa
Minttu Aaltoa oli aina yritetty muovata mahtumaan muiden määrittämiin muotteihin. Hän yritti parhaimpansa mukaan taipua niin sosiaalisiin kuin sukupuolisiin vaatimuksiin, vaikka oikeasti hän oli niiden linjojen väliin jäävä alue, joka ei ollut kenenkään hallinnassa.
”Kun saat 50-vuotiaana tietää olevasi autistinen, alat katsoa elämääsi taaksepäin.”
Cos Michael sai vasta 50-vuotiaana Asperger-diagnoosin. Hänen elämänsä oli aina ollut näytelmää, jonka vuorosanat hän opetteli tarkkailemalla muita.
Pakkotoimien käyttöön tarvitaan rajoituksia ja valvontaa
Lapsen kehitysvammaisuus tai autismi lisää merkittävästi lapsen alttiutta vaikeille käytöshäiriöille. Vanhemmat ja lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset käyttävät ongelmien hallitsemiseen myös erilaisia pakkotoimia. Jotkut niistä ovat tarpeellisia, joskus mennään liiallisuuksiin ja lipsahdetaan laittomuuksiin. Alan ammattilaiset, kuten hoitajat ja opettajat, ovat tässä suhteessa erityinen riskiryhmä. Heidän suhteensa lapseen perustuu palkkatyöhön, joten he eivät ole samalla tavalla sitoutuneet lapsen hyvinvointiin kuin isät ja äidit.
Missä mennään nuorten neuropsykiatrisessa hoidossa?
Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten määrä erikoissairaanhoidossa on vuosien 2008–2012 välisenä aikana puolitoistakertaistunut. Potilasmäärän kasvu on ollut suurinta 16–18 -vuotiaiden ikäluokassa. Erot erikoissairaanhoidon potilaiden, hoitojaksojen ja käyntien määrissä ovat suuria eri sairaanhoitopiirien välillä.
Yhtenäisten käytäntöjen haasteet ja mahdollisuudet
Autismikuntoutuksessa sekä autismin kirjon ihmisten ohjauksessa erilaisia menetelmiä on paljon. Niiden tunteminen sekä soveltaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan on tärkeää. Se, kuinka menetelmiä asiakkaan kanssa käytetään ja kuinka asiakas arjessa kohdataan, on mielestäni eniten autismikirjon henkilön hyvinvointiin vaikuttava asia. Arvostavan, tasavertaisen arjen kohtaamisen toteutuessa erilaiset kuntoutus- ja ohjausmenetelmätkin pääsevät kunnolla näyttäytymään toimivina työkaluina. Niillä pystymme ohjaamaan asiakasta lisäämään taitojaan ja pääsemään paremmin aktiiviseksi osalliseksi omassa elämässään.
Pääkirjoitus: Liiton toimintaa ohjaa päivitetty strategia
Autismi- ja Aspergerliiton liittohallitus hyväksyi viime vuoden viimeisessä kokouksessa strategian, jonka tavoitteena on tehdä liitosta entistäkin vahvempi toimija, jolta löytyy asiantuntijuutta ja osaamista autismitiedon jakamiseen.
Kuka kuulisi minua? – tarina Killestä
*Kille on 50-vuotias mies autismin kirjolla. Hän oli koko ikänsä tullut väärinymmärretyksi. Vahvaa tukea tarvitsevaa Killeä oli vuosien saatossa siirretty laitoksesta toiseen ilman, että muutoksista oli koskaan kerrottu hänelle etukäteen.
Tuskainen lapsuus kääntyi hyväksi aikuisuudeksi
Anniinan lapsuusvuosia värittivät tutkimukset, terapiaistunnot sekä kokemus siitä, etteivät aikuiset ymmärtäneet. Oman elämän tapahtumat loksahtivat paikoilleen vasta, kun hän vuosia myöhemmin sai autismin kirjon diagnoosin.