Siirry sisältöön
Haku Lahjoita
Kannanotot ja lausunnot 10.9.2025

Mielipide: Lyhyempi koulupäivä voi pelastaa koulupolun

Viime aikoina muun muassa Helsingin Sanomissa on keskusteltu koulupäivän lyhentämisestä perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksen astuttua voimaan. Autismiliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto esittivät oman kantansa asiaan yhteisessä mielipidekirjoituksessaan.

Kuva luokasta, jossa pulpetteja tuoleineen. Luokan edessä valkotaulu, johon kiinnitetty värikkäitä lappuja ja papereita.
Kuva: Adobe Stock

Aistiherkkyydet ovat yleisiä autismikirjon ja kehitysvammaisilla oppilailla. Koulujen tilat ovat usein aistiesteellisiä, niissä on esimerkiksi melua, hälyä ja kaikuisuutta. Suurissa opetusryhmissä on paljon aistiärsykkeitä ja koulupäivän aikana tulee runsaasti sosiaalisia kontakteja. Autismikirjon oppilaat kuormittuvat tällaisissa ympäristöissä ja heidän on vaikeaa, joskus jopa mahdotonta keskittyä oppimiseen tai edes olla aistiesteellisessä tilassa.

Aiemmin koulupäivän lyhentäminen on ollut mahdollista yhtenä erityisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 18 §) muotona niille oppilaille, joille koulupäivän kuormitus on kohtuutonta eivätkä muut tukitoimet tuo riittävää apua koulunkäyntiin. Opetushallitus vastasi keväällä asiaa sieltä kysyttäessä, että koulupäiviä voidaan jatkossakin lyhentää muutetun 18 §:n nojalla.

Nyt Opetushallitus on ilmoittanut, että koulupäivien lyhentäminen ei ole oppimisen tai koulunkäynnin tukea. Koulupäivien lyhentäminen terveydentilan perusteella olisi jatkossa mahdollista vain viimesijaisena toimena oppiaineittain ja enintään neljän kuukauden jaksoina (perusopetuslaki 20 h §).

Autismiliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto katsovat, että koulupäivän tai -viikon lyhentämisen tulee tarvittaessa olla mahdollista myös pidempiaikaisena järjestelynä siten, että oppilaalla säilyy mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä.

Koulupäivän tai -viikon lyhentäminen on aina parempi ratkaisu kuin se, että osa esimerkiksi autismikirjon ja kehitysvammaisista oppilaista ei kykenisi lainkaan käymään koulua ja suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Tämä lisäisi koulupudokkuutta ja syrjäytymistä sekä kalliiden viimesijaisten palveluiden, kuten lastensuojelun käyttöä.

Kun kyse on lapsen pidempiaikaisesta tai pysyväisluontoisesta tarpeesta, pelkkä lyhyt määräaikainen ratkaisu tuottaa epävarmuutta ja pelkoa oppilaille ja heidän perheilleen. Jakson uusimis- ja arviointiprosessit teettävät myös lisätyötä ammattilaisille, varsinkin kun tilapäinen vapauttaminen tehdään oppiaineittain.

Perusopetuslain säännösten lisäksi asiassa tulee huomioida yhdenvertaisuuslain mukainen koulutuksen järjestäjän velvollisuus tehdä tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen oppilas voi yhdenvertaisesti muiden kanssa oppia ja osoittaa oppimaansa. Autismikirjon ja kehitysvammaisille oppilaille tulee tarvittaessa kohtuullisina mukautuksina turvata heidän tarvitsemansa yksilölliset järjestelyt, kuten esimerkiksi lyhyempi koulupäivä tai -viikko, opiskelu osittain etänä, lisäaika kokeisiin tai rauhalliset tilat tehtävien tekemiseen tai ruokailuun.

Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Autismiliitto

Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija Autismiliitto

Tiina Simons, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto


Lisää aiheesta:

Autismiliiton ja Kehitysvammaisten Tukiliiton mielipidekirjoitus mediassa:

Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Kalevassa, Turun sanomissa, Lapin kansassa ja Kymen sanomissa.