Mielipide: Turvaruoan tarve ei ole nirsoilua
Viime päivinä on käyty keskustelua turvaruoasta – lapselle sopivasta ateriasta, joka turvaa ravinnonsaannin, kun muu ruoka ei maistu esimerkiksi aistiherkkyyden vuoksi.
Monilla neurokirjon lapsilla on valikoivaa syömistä, ja osalla se täyttää jopa Arfid-syömishäiriön kriteerit. Ravitsemusterapeutit, neurokirjon kuntoutuksen ammattilaiset ja neurokirjon henkilöiden parissa työskentelevät tunnistavat ilmiön. Ravitsemusterapeutit ovat myös tukena turvaruoan saamisessa kouluihin.
Tilanne on tuttu monissa autismikirjon perheissä. Aistiherkkä syöjä voi olla erittäin tarkka ruoan tuoksusta, koostumuksesta, suutuntumasta ja siitä, etteivät ruoka-aineet koske toisiaan lautasella.
Kouluruokailu voi olla autismikirjon lapsille erityisen kuormittavaa: ruokasalit ovat meluisia, tila saattaa kaikua ja astiat kilistä. Monelle autismikirjon lapselle tällaisessa ympäristössä syöminen on liki mahdotonta. Tilannetta pahentaa, jos lasta painostetaan syömään.
Läheskään kaikissa kouluissa ei ole rauhallista tilaa, mihin aistiherkät lapset voisivat siirtyä ruokailemaan, eikä opetuksen ulkopuolisiin tilanteisiin ole aina tarjolla tukea.
Osalla neurokirjon lapsista ruokailua haastavat myös adhd-lääkkeet, jotka voivat vähentää ruokahalua. Kaikki eivät koe varsinaista nälkää ollenkaan. Painoa saatetaan joutua seuraamaan tarkasti, jotta se ei laske liikaa.
Lapsen syömättömyys kuormittaa vanhempia ja herättää paljon huolta. Lapsi voi myös oksentaa ruoan tai yökkiä sitä maistaessaan. Siksi on kohtuutonta puhua nirsoudesta tai vanhempien kasvatuskyvyn puutteista. Se kertoo täydellisestä ymmärtämättömyydestä syömisen haasteiden kanssa painivien perheiden arjesta.
Vanhemmat pyrkivät luonnollisesti tutustuttamaan myös autismikirjon lapsia uusiin ruokiin ja monipuolistamaan ruokavaliota. Tämä ei kuitenkaan onnistu kuormittavassa ympäristössä. Tukea ruokavalion laajentamiseen löytyy esimerkiksi Sydänliiton Neuvokas perhe -toiminnasta, Ruokakasvatusseura Ruukun Ruokarohkeus-toiminnasta sekä Syömishäiriöliiton materiaaleista. Tarvittaessa voi hakea apua ammattilaisilta sekä vertaistukea samankaltaisissa tilanteissa olevilta.
Ruokakasvatusseura Ruukku ry on laatinut yhdessä ruoka-alan ammattilaisten kanssa turvaruokaohjeet päiväkoteihin ja kouluihin. Turvaruoan tarjonta on vähitellen helpottunut kouluissa. Aiemmin lapsilla oli mukanaan joko lääkärin luvalla erilliset eväät tai koulupäivä sinniteltiin ilman ruokaa. Jos lapsi ei syö päiväkodissa tai koulussa, verensokeri laskee ja käyttäytyminen voi muuttua levottomaksi, mikä häiritsee myös muiden oppimista. Siksi on kaikkien etu, että jokainen saa itselleen sopivaa ruokaa – useimmiten nämä ovat samoja ruokalajeja, joita muutkin koululaiset syövät joinakin päivinä.
Satu Taiveaho,
Autismiliiton toiminnanjohtaja