Miksi sote-järjestöistä on tehty sylkykuppi?
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jostakin syystä joutuneet maan hallituksen ja erityisesti perussuomalaisten hampaisiin sekä aivan perusteettoman kritiikin kohteeksi. Järjestötyön vähättelyn lisäksi tai ehkä jopa sitä vahvemmin kritiikki on kohdistunut järjestöjen työntekijöihin. Miksi sote-järjestöistä on tehty sylkykuppi, kysyy Autismiliiton toiminnanjohtaja blogikirjoituksessa.
Maan johtavilta päättäjiltäkin kuultu kritiikki on ollut ajoittain epäasiallista ja rinnastettavissa suoranaiseen kiusaamiseen. Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa puhutaan sote-järjestöistä pullasorsina. Valtakunnallisessa keskustelussa on puhuttu suojatyöpaikoista, järjestörälssistä, täikammalla kampaamisesta sekä paperinpyörittäjistä. Mistä muusta ammattiryhmästä saa puhua näin halventavasti ja väheksyvästi?
Kaikki, jotka ovat olleet tekemisissä järjestöjen kanssa, tietävät, että arki on ihan muuta. Järjestöissä työskentelee koulutettua ja osaavaa henkilöstöä, jonka keskipalkka on alle suomalaisten keskipalkan. He tekevät työtä suurella sydämellä, usein kuormittuneina ja itseään säästämättä auttaakseen tukea tarvitsevia.
Sote-järjestöille jaettavat STEA-avustukset ovat Suomen tarkimmin valvottuja valtionavustuksia. Valtaosalla sote-järjestöistä avustuksilla tuetun toiminnan tuloksellisuus on erinomaisella tai hyvällä tasolla. Heikko tuloksellisuusarviointi annetaan vain 1–2 prosentille avustuskohteista.
Järjestöväki on tottunut elämään vuosittaisessa epävarmuudessa STEA-rahoituksen suhteen, mutta viime vuodet on eletty lähes löysässä hirressä. Edelleen elämme epätietoisuudessa ensi vuoden osalta. Järjestöissä odotetaan kauhulla tulevia rahoitusratkaisuja ja mietitään, säilyykö oma työ ja menettävätkö kollegat työpaikkansa. Seuraavaa vuotta on mahdotonta suunnitella, kun ei tiedä kuinka moni on töissä tai onko tietyssä toiminnossa enää ketään jäljellä. Miten vakuutetaan apua ja tukea tarvitseville, että he saavat jatkossakin apua? Epävarmuus heijastuu toimintaan osallistuneisiin, joilla muutoinkin on elämässä haasteita ja joiden tilanne on viime vuodet vaikeutunut.
Sote-järjestöjen 190 miljoonan eli n. 50 %:n avustusleikkaus tällä hallituskaudella romuttaa järjestökentän. SOSTE ry:n arvion mukaan henkilöstön määrä järjestöissä voi laskea lähes 2700 henkilötyövuodella. Ensi vuodelle suunnitellut leikkaukset tarkoittavat suurta joukkoa uusia työttömiä sekä ilman tukea jääviä kansalaisia. Samalla menetetään valtavasti erityisosaamista yhteiskunnassa.
Keväällä päätetyt lisäleikkaukset tulee perua budjettiriihessä. Samalla olisi syytä pyytää anteeksi tapaa, jolla järjestöistä on puhuttu. Hyväksyykö pääministeri tällaisen?
Satu Taiveaho,
toiminnanjohtaja, Autismiliitto ry
