Neurokirjon lasten ja perheiden oikea-aikainen tuki vähentää sijoitusten tarvetta
Eduskunnan Nepsy-verkosto vaatii panostuksia lasten ja perheiden varhaiseen tukeen ja palveluiden yhteistyöhön. Lastensuojelun sijoituksia tulee vähentää vahvistamalla neurokirjon varhaista tunnistamista sekä sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen yhteistyötä.
Lastensuojeluun ohjautuu lapsia, joiden tuen tarve liittyy tunnistamattomiin tai riittämättömästi tuettuihin neurokehityksellisiin haasteisiin. Varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen tuki, palvelujen koordinaatio ja jatkuvuus sekä toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulun välillä ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti vaikuttavia ratkaisuja.
Kodin ulkopuoliset sijoitukset tulevat kalliiksi. Laitos- ja perhehoidon kustannukset olivat noin 1,3 miljardia € vuonna 2024 (THL Sotkanet). Yhden lapsen laitossijoitus maksaa keskimäärin noin 140 000 € vuodessa. Neurokirjon lapsista ja nuorista 18 % on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle, mikä ei ole heille oikea eikä vaikuttava toimenpide silloin, kun sillä yritetään paikata muiden palvelujen puutteita.
Palveluissa on tunnistettava, että myös vanhemmat voivat olla neurokirjon henkilöitä ja tarvita tukea arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja perhe-elämään. Lasten ja perheiden palveluissa tarvitaan neuroystävällisiä, käytännönläheisiä ja ennakoitavia toimintatapoja, tarvittaessa kotiin vietynä.
Nepsy-verkoston ehdotukset hallitusohjelmaan lastensuojelun sijoitusten vähentämiseksi
1. Moniammatillinen nepsy-konsultaatiomalli
Luodaan moniammatillinen ja monialainen nepsy-konsultaatiomalli hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja koulun toimijat arvioivat yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen ja perheen tilannetta ja sopivat tarvittavista tukitoimista. Kehittämisohjelmaan liitetään hyvinvointialueille suunnattu rahoitus ja vaikuttavuuden seuranta.
2. Perhekohtainen omatyöntekijä
Useita palveluja tarvitseville lapsiperheille nimetään yksi omatyöntekijä, joka vastaa palvelujen koordinoinnista ja tukee perhettä arjessa.
3. Varhaisen tuen vahvistaminen
Perutaan leikkaukset lasten ja perheiden palveluihin ja varhaiseen tukeen. Turvataan kasvatus- ja perheneuvonnan jatkuvuus. Palveluista kehitetään ennakoivia, neuroystävällisiä ja arkeen jalkautuvia.
4. Kansallinen koulutusohjelma
Käynnistetään sote- ja sivistyspalvelujen ammattilaisille valtakunnallinen täydennyskoulutusohjelma neurokirjon lasten ja vanhempien kohtaamisesta.
5. Tiedolla johtamisen vahvistaminen
Parannetaan palvelujen vaikuttavuuden seurantaa ja tiedolla johtamista, jotta palvelujen puutteista johtuvat lastensuojelun sijoitukset voidaan ehkäistä. Kansallista kokonaisuutta voisi koordinoida esimerkiksi THL.
6. Omaishoitolain uudistus
Yhtenäistetään valtakunnallisesti omaishoidon myöntämisperusteet neurokirjon henkilöiden tarpeet huomioiden. Korotetaan omaishoidon tukea ja vahvistetaan oikeutta vapaisiin.
7. Vammaispalvelulain soveltamisalan tiukennusten peruminen Seurataan vammaispalvelulain toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön havaittujen ongelmien korjaamiseksi.