Rahoitus varmistettava uudessa vammaispalvelulaissa
YK:n vammaissopimuksen henki ei näy riittävästi vammaispalvelulakiluonnoksessa. Tavoitteena tulee olla tarpeenmukaiset palvelut kaikille vammaisille henkilöille iästä tai vamman laadusta riippumatta.
Nyt vaarassa ovat esimerkiksi lievemmin kehitysvammaisten, autismikirjon ja yli 65-vuotiaiden vammaisten henkilöiden palvelut. Kehitysvamma ja autismikirjo ovat pysyviä, mutta tarpeenmukaisilla vammaispalveluilla voidaan tukea elämänhallintaa ja osallisuutta. Väliinputoajaryhmiä on vaarassa syntyä riittämättömien resurssivarausten, lain rajausten ja kohtuuttomien asiakasmaksujen takia.
Kehitysvamma- ja autismialan järjestöt ovatkin huolissaan rahoituksen riittävyydestä ja oikeasta kohdentumisesta tulevassa vammaispalvelulaissa. Lain pykälät tulee myös kirjoittaa riittävän velvoittaviksi. Muutoin pelkona on, että lakia sovelletaan kirjavasti eri puolilla maata ja riskinä on, että vammaisten ihmisten tukeen varatut rahat valuvat hyvinvointialueilla muihin palveluihin. Tällöin valtakunnallinen yhdenvertaisuus ei toteudu.
Vammaispalveluiden rahoituksen riittävyyttä ja kohdentumista täysimääräisesti näihin palveluihin ei ole riittävästi varmistettu siirryttäessä hyvinvointialueille.
Isoimmat huolenaiheet
- Lakipykäliä ei ole kirjoitettu riittävän velvoittaviksi, jolloin osa nykyään palveluita saavista voi jäädä palvelujen ulkopuolelle, esimerkiksi lievemmin kehitysvammaiset ja autismikirjon ihmiset.
- Asiakasmaksut muodostuvat kohtuuttomiksi.
- Työtoiminta on jätetty lain ulkopuolelle.
- Päivätoiminta muuttuu joustamattomaksi.
- Henkilökohtaisessa avussa on YK:n vammaiskomitean päätöksestä huolimatta voimavararajaus.
Lakiesitykseen on tullut lausuntokierroksen jälkeen parannuksia. Silti lakiesityksessä on edelleen sisällöllisiä puutteita ja rahoitukseen liittyviä ongelmia.
Asiakasmaksut
Moniin eri palveluihin on tulossa uusia tai korkeampia asiakasmaksuja. Monien perheiden maksurasitus nousisi selvästi, kun esimerkiksi lapsen vammansa vuoksi tarvitsemasta kodin ulkopuolisesta asumisesta perittävät maksut olisivat merkittävästi nykyistä suurempia. Erityishuoltona järjestetty maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta vaihtuisi perusopetuslain mukaiseen maksulliseen toimintaan. Lyhytaikaisen huolenpidon saamiseksi tarvittavista kuljetuksista alettaisiin periä kuljetusomavastuut. Myös työ- ja päivätoimintaan liittyvät kuljetukset muuttuisivat asiakkaille omavastuullisiksi, kun tällä hetkellä kehitysvammalain mukainen työ- ja päivätoiminta on subjektiivinen oikeus ja kuljetukset maksuttomia.
Suurimmalle osalle kehitysvammaisista ja autismikirjon ihmisistä palvelujen asiakasmaksut tulevat aiheuttamaan kohtuuttomia hankaluuksia. Lisääntyvät maksut voivat olla este palveluiden käytölle, mikä voi johtaa ongelmien kasaantumiseen ja entistä kalliimpien palveluiden tarpeeseen, kuten kriisipalveluihin.
Työ- ja päivätoiminta
Työ- ja päivätoimintaan on tulossa nykyistä enemmän rajoituksia. Työ- ja päivätoimintaa sekä palkkatyötä ei enää pystyisi tekemään limittäin kuten nyt – esimerkiksi osan päivistä palkkatyössä ja osan työtoiminnassa. Tämä heikentää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä joustavasti kohti palkkatyötä. Päivätoimintaa ei enää tarjottaisi vanhuuseläkeiän ylittäneille. Tämä lisää ikääntyneiden vammaisten syrjäytymisen riskiä.
Henkilökohtaisen avun voimavararajaus
YK:n vammaiskomitean huhtikuussa tekemä ratkaisu ei näy mitenkään lakitekstissä. Vammaiskomitea katsoi henkilökohtaisen avun voimavararajauksen olevan YK:n vammaissopimuksen vastainen, mutta siitä huolimatta voimavararajaus on edelleen lakiluonnoksessa mukana. Kehitysvamma- ja autismijärjestöjen mielestä se pitäisi poistaa. Vammaiskomitean ratkaisu edellyttää lisäksi, että myös vaativaa (jopa 24/7) asumisen tukea esimerkiksi kehitysvamman vuoksi tarvitsevat henkilöt voivat saada palvelun itse valittuun asuntoon, mikä ei tule esityksestä riittävän selväksi.
Erityinen osallisuuden tuki
Henkilökohtaisen avun korvaajaksi tarkoitettu erityinen osallisuuden tuki on tasoltaan vaatimattomampi. Erityisen osallisuuden tukea voi saada vähintään kymmenen tuntia (mikä tulevina vuosina nousee 20 tuntiin), kun henkilökohtaista apua vapaa-ajalle voi saada vähintään 30 tuntia. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt peräävät yhdenvertaista henkilökohtaista apua ja asumisen tukea kaikille vammaisille ihmisille.
On tärkeää, että lakia jatkovalmistellaan ja tehdään tarvittavat korjaukset avoimessa lainvalmistelun prosessissa.
Lisätietoa
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179, susanna.hintsala@kvl.fi
Lisbeth Hemgård, toiminnanjohtaja, FDUV, p. 040 526 43 69, lisbeth.hemgard@fduv.fi
Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 5569 900, risto.burman@tukiliitto.fi
Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto, 050 308 7806, sari.valjakka@autismiliitto.fi
