Sanktiot eivät edistä autismikirjon ihmisten työllistymistä
Autismiliitto vaatii, että lakiesitys työttömyysturvalain muuttamisesta kumotaan. Vähintäänkin tulee säätää siitä, että esitetyt seuraamukset laiminlyönneistä eivät koske henkilöitä, joilla on työnhakua tai työvoimapalveluihin osallistumista vaikeuttavia toimintarajoitteita.
Esitetyillä seuraamuksilla voisi olla kielteisiä vaikutuksia etenkin vammaisille, toimintarajoitteisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Sanktiot ajaisivat näitä henkilöitä taloudellisesti ja psyykkisesti yhä ahtaammalle ilman, että heidän työllisyytensä paranee, ja siksi esitetyistä sanktioista tulisikin luopua.
Ehdotus, että työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen seitsemäksi päiväksi jo ensimmäisestä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä ja toisesta laiminlyönnistä seuraisi kuuden viikon työssäolovelvoite, on kohtuuton vammaisille ja toimintarajoitteisille henkilöille. Työnhakijan laiminlyönti ei tällöin yleensä ole tahallista vaan vammasta tai toimintarajoitteesta johtuvaa. Vammaisen tai toimintarajoitteisen autismikirjon henkilön voi olla esimerkiksi vaikea ymmärtää tai hahmottaa verkkosivuston toimintalogiikkaa tai sisältöä, jos sivusto ei ole kognitiivisesti saavutettava. Tehtävän tekeminen voi myös unohtua, esimerkiksi toiminnanohjauksen haasteiden vuoksi.
Nykyinen muistutuskäytäntö tulee säilyttää
Lakiesitys olisi merkittävä heikennys nykytilanteeseen, jossa ensimmäisestä laiminlyönnistä annetaan työnhakijalle muistutus ja mahdollisuus korjata toimintaansa ja vasta toisesta laiminlyönnistä alkaen työnhakijalle tulee seuraamuksia neliportaisella asteikolla. Muistutuksen tarkoituksena on ollut varmistaa, että työtekijä tietää, mitä häneltä odotetaan. Esimerkiksi pelkät kirjalliset ohjeet eivät ole kaikille helposti ymmärrettävissä, varsinkaan jos ne eivät ole selkeitä tai selkokielisiä. Autismiliitto korostaa, että muistutuskäytäntö tulee säilyttää eikä ensimmäisestä virheestä tule aiheutua työnhakijalle seuraamuksia.
Verkkopalvelujen tulee olla saavutettavia
Työttömän asiointi työvoimaviranomaisten kanssa on nykyään lähinnä itsepalvelua verkkopalvelussa. Palvelun tulisi olla kognitiivisesti saavutettava, intuitiivinen ja helppokäyttöinen eri käyttäjäryhmille, mutta nykytilanteessa näin ei ole. Työnhakuvelvoitteen rikkominen saattaa käytännössä tarkoittaa, että työtön ei ole huomannut klikata täyttämästään verkkolomakkeesta yhtä valintaruutua. On kohtuutonta, että työttömän vähäistä perusturvaa voitaisiin leikata tahattomien unohdusten tai verkkopalvelun käytettävyysongelmista johtuvien virheiden vuoksi.
Vähintäänkin järjestelmässä tulisi olla ominaisuus, joka muistuttaisi jo etukäteen tehtävistä, esim. edellisenä päivänä tai saman päivän aamuna. Olisi hyvä, jos asiakas voisi itse säätää muistutuksia omien tarpeidensa mukaan.
Kiristykset saattavat johtaa taloudellisiin ongelmiin ja hyvinvoinnin heikentymiseen
Lyhytkin työttömyysturvan karenssiaika johtaa väistämättä taloudellisiin vaikeuksiin, joihin työtön ei ole voinut ennalta varautua. Osa autismikirjolla olevista työnhakijoista ei tosiasiassa ole työkykyisiä kokopäivätyöhön, mutta he joutuvat silti kokopäivätyötä hakemaan, koska eivät saa työkyvyttömyyseläkettäkään. Monet heistä joutuvat kuormittavaan ja toimeentulon kannalta epävarmaan tilanteeseen, jossa erilaiset työhallinnon toimenpiteet ja palvelut vuorottelevat työttömyysjaksojen kanssa, mutta työllistyminen ei etene eikä pysyvää ratkaisua löydy. Nyt esitetyt sanktiot vähäisistäkin laiminlyönneistä lisäävät entisestään epävarmuutta näiden henkilöiden tilanteeseen ja toimeentuloon.
Kuten esityksen vaikutusarvioissa todetaan, seuraamukset saattavat lisätä työnhakijoiden siirtymistä työvoiman ulkopuolelle sekä heikentää työsuhteiden laatua. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla sanktiot voivat johtaa jopa työllisyyden heikentymisteen sekä mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Autismikirjon ihmisillä on muita suurempi riski sairastua psyykkisesti ja somaattisesti. Monet autismikirjon henkilöt kuormittuvat ja stressaantuvat ennakoimattomissa ja yllättävissä tilanteissa, jos esimerkiksi toimeentulo on uhattuna. Pitkäaikainen kuormitus voi johtaa mielenterveyden ongelmiin.