Toteutus ratkaisee työllisyyspoliittisen tuen hyödyt
Autismiliitto pitää lausunnossaan ehdotuksen tavoitetta kannatettavana: heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat monipuolista, matalan kynnyksen ja yksilöllistä tukea. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten tuki viedään käytäntöön.
Työ- ja elinkeinoministeriö esittää uutta työllisyyspoliittista tukea, jota työvoimaviranomainen voisi myöntää rekisteröidyille yhdistyksille ja säätiöille pitkään työttömänä olleiden ja muutoin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Liitto korostaa, ettei tuesta saa muodostua sosiaali-, terveys- tai kuntoutuspalvelujen aukkoja paikkaavaa rakennetta ilman riittävää resursointia ja selkeää vastuunjakoa. Hankeluonteisen tuen sijasta moni autismikirjon henkilö tarvitsisi pitkäaikaista tukea työllistymiseen.
Neurokirjon henkilöt on tunnistettava omana kohderyhmänään
Autismi- ja muiden neurokirjon henkilöiden työllistymistä hidastaa harvoin osaamisen puute, vaan esteet syntyvät useammin rekrytointikäytännöistä, työympäristöstä ja vuorovaikutusodotuksista, jotka eivät jousta yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liitto pitää siksi tärkeänä, että neurokirjon henkilöt mainitaan esityksessä erikseen yhtenä toiminnan kohderyhmänä. Toimintaan ohjaamisen tulisi perustua yksilölliseen palvelutarpeeseen, ei pelkkään työttömyyden kestoon. Neurokirjon henkilöitä on kuultava ja otettava mukaan jo hankkeiden suunnitteluun, ja toteuttajilla on oltava neurokirjo-osaamista. Lisäksi hakumenettely on mitoitettava niin, että myös pienet, tiettyyn ryhmään erikoistuneet toimijat pääsevät mukaan eikä arvokas erityisosaaminen jää käyttämättä.
Toiminnan on oltava joustavaa ja rakennuttava vahvuuksien varaan
Tuettavan toiminnan tulisi lähteä osallistujan omista tavoitteista ja vahvuuksista eikä jäädä pelkäksi osallistumisen ylläpitämiseksi. Kaikille autismikirjon henkilöille ei sovi ryhmämuotoinen tai paikan päällä tapahtuva toiminta, joten sitä on voitava toteuttaa myös yksin, pareittain tai etänä. Myös toimintaan osallistumisen kesto on suhteutettava yksilölliseen tilanteeseen, sillä monelle toimintaan kiinnittyminen ja luottamuksen rakentuminen vievät pitempään kuin esityksessä on oletettu.
Järjestöä ei pidä asettaa asiakkaan valvojaksi
Autismiliitto suhtautuu kriittisesti siihen, että järjestö velvoitettaisiin luovuttamaan tiedot asiakkaiden osallistumisesta, kun nämä tiedot voivat johtaa työttömyysturvaseuraamuksiin. Vaikka päätösvalta seuraamuksista säilyisi viranomaisella, järjestö joutuisi käytännössä valvojan asemaan, mikä on ristiriidassa sen tehtävän kanssa rakentaa asiakkaaseen luottamuksellinen suhde. Tilanne kärjistyy, jos rahoitus riippuu asiakkaiden osallistumisesta. Esityksessä tulisikin varmistaa selvästi, ettei tuen maksamisen ehtoja sidota yksittäisen asiakkaan osallistumiseen.
Toiminnan on juurruttava osaksi alueen palveluja
Liitto varoittaa, että tuesta voi muodostua joukko erillisiä, lyhytkestoisia hankkeita, joiden hyöty katkeaa rahoituksen loppuessa. EUCAP on kannanotossaan YK:n vammaiskomitealle (2021) huomauttanut, että toisistaan irralliset hankkeet jäävät tehottomiksi eivätkä tuota luotettavaa tietoa pysyvistä vaikutuksista. Jotta toiminnasta olisi kestävää hyötyä, se on kytkettävä osaksi työvoimaviranomaisten, hyvinvointialueiden, Kelan ja järjestöjen vakiintunutta yhteistyötä.