Vammaispalvelulain soveltamisalaa ei saa entisestään tiukentaa
Lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Autismiliitto vastustaa elämänvaiheen käsitteen lisäämistä vammaispalvelulain soveltamisalaan.
Elämänvaihe
Jatkossa vammaispalvelulain perusteella järjestettäisiin palveluita niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta. Elämänvaiheella tarkoitetaan ihmisen yleiseen elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa, johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita ja tehtäviä. Elämänvaiheita ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.
Tulkinnanvarainen ja kategorinen
Elämänvaiheen käsite on tulkinnanvarainen ja kategorinen, eikä se huomioi riittävästi yksilöllisiä avun ja tuen tarpeita. Elämänvaiheen lisääminen vammaispalvelulakiin heikentäisi erityisesti ikääntyneiden vammaisten henkilöiden palveluja, mutta vaarana on, että se kohdistuisi myös vammaisten lasten palveluihin. Autismiliitto katsoo, että eduskunnan tulisi noudattaa YK:n vammaisten oikeuksien komitean Suomelle antamaa suositusta siitä, että elämänvaihetta koskevaa rajausta ei tule lisätä vammaispalvelulakiin.
Autismiliiton mielestä on hyvin huolestuttavaa, että vammaispalvelulain soveltamisalaa pyritään säästösyistä jatkuvasti kaventamaan. Uusi vammaispalvelulaki on ollut voimassa noin kymmenen kuukautta, ja tähän mennessä ei ole käytettävissä sellaista seurantatietoa, joka puoltaisi soveltamisalan tiukentamista. Päinvastoin, nykyisessä vammaispalvelulaissa soveltamisala on jo varsin tiukka, ja siinä on vahva painotus ensisijaisissa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Lakia myös sovelletaan erittäin tiukasti hyvinvointialueilla, ja monien vammaisten henkilöiden palvelut ovat uuden lain myötä heikentyneet.
Autismikirjon henkilöiden pääsy vammaispalveluihin ei näytä parantuneen
Uuden vammaispalvelulain tavoite ehkäistä väliinputoamisia ja parantaa neurokirjon henkilöiden pääsyä vammaispalveluihin ei toistaiseksi näytä toteutuneen. Vammaisfoorumin selvityksen mukaan vammaispalveluja tarvitsevia neurokirjon henkilöitä siirretään aiempaa enemmän sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen piiriin, vaikka näitä palveluja ei käytännössä aina ole saatavilla tai ne eivät vastaa tarpeita.
Elämänvaihetta koskevan säännöksen lisääminen tekisi palvelutarpeen arvioinnista entistä monimutkaisempaa ja lisäisi epäyhdenvertaisia tulkintoja hyvinvointialueilla. Vaarana on, että väliinputoamistilanteet jatkuisivat ja lisääntyisivät esimerkiksi autismikirjon lasten ja nuorten kohdalla ja syntyisi uusia väliinputoajaryhmiä esim. ikääntyneiden osalta.
Elämänvaiheista Autismiliitto toteaa:
- Lapsuus: Lapsuuden elämänvaiheen kuvaus on esityksessä tarkentunut ja parantunut. Lapsen oikeus vammaispalveluihin tunnistetaan jo varhaislapsuudessa, mutta esim. henkilökohtaisen avun saaminen on käytännössä ollut hyvin vaikeaa.
- Nuoruus: Kehitys voi olla hitaampaa kuin muilla, ja ikärajojen tulisi olla joustavia. Nuoruuden ulottaminen 28 ikävuoteen olisi perusteltua.
- Aikuisuus: Diagnoosin voi saada vasta aikuisena, ja palveluja kuten valmennusta tai henkilökohtaista apua tarvitaan yksilöllisesti.
- Vanhuus: Toimintarajoitteet voivat ilmetä tai pahentua vasta vanhuudessa, ja ikääntyneiden autismikirjon henkilöiden tulee tarvittaessa saada vammaispalveluja.
Toimenpide-ehdotuksia
- Uudesta laista tarvitaan vahvempaa ohjausta ja koulutusta sekä ammattilaisille että asiakkaille, myös ruotsiksi.
- Palvelutarpeen arviointi tulisi toteuttaa moniammatillisessa työryhmässä prosessin alusta lähtien.
- Vammaispalvelulaista tulisi laatia valtakunnallinen soveltamisopas.
- Uuden lain seurannassa tulee selvittää, onnistuuko väliinputoamisten ehkäisy ja toteutuuko tavoite, että autismikirjon ja muut neurokirjon henkilöt pääsisivät aiempaa paremmin vammaispalvelujen piiriin.