Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen vaikeuttaisi väliinputoajien tilannetta
Monet autismikirjon ihmiset joutuvat odottamaan vielä pitkään tarvitsemiaan palveluita, jos uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirretään. Oikea-aikaisten palvelujen puutteesta kärsivät erityisesti lapset ja nuoret.
Autismiliitto on ollut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana ja antanut lausunnon vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisestä.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirtyessä monen autismi- ja neurokirjon lapsen ja perheen palvelutarve ehtisi kasvaa huomattavasti sekä tilanteet kärjistyä ja vanhempien työssäkäynti estyä oikea-aikaisten palvelujen puuttuessa. Väliinputoamistilanteet jatkuisivat ja koska asiakkaat tarvitsevat palvelunsa joka tapauksessa, korkeiden kustannusten kertyminen esim. lastensuojelun sijoituksista ja muista raskaista ja kalliista palveluista jatkuisi edelleen inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.
Autismiliitto kiittää siitä, että lasten ja nuorten Kelan neuropsykiatriseen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen lisätään tilapäisesti määrärahoja. Toimenpide ei kutenkaan ole riittävä kompensoimaan uuden lain siirtämisestä aiheutuvia haittoja. Kelan harkinnanvaraisen neuropsykiatrisen kuntoutuksen asiakasmäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa, ja sille tulee varmistaa pysyvä ja riittävä rahoitus.
Sosiaalisen toimintarajoitteen huomioinen soveltamisalassa vähentää väliinputoamisia
Uuden vammaispalvelulain soveltamisalassa määritellään YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla laajasti vammaisuutta aiheuttavat toimintarajoitteet. Autismiliitto korostaa, että sosiaalinen toimintarajoite on välttämätöntä säilyttää lain soveltamisalassa, jotta myös autismi- ja neurokirjon ihmiset, joilla ei ole kehitysvammaa samoin kuin lievästi kehitysvammaiset henkilöt, pääsevät vammaispalvelujen piiriin, silloin kun he vammaispalvelulain mukaisia palveluja välttämättä tarvitsevat.
Varhaiset, oikea-aikaiset ja oikeanlaiset palvelut ja tukitoimet erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa tukevat lapsen ja nuoren kehitystä ja osallisuutta sekä vähentävät yhteiskunnan kustannuksia. Sosiaalisen toimintakyvyn huomiointi soveltamisalassa vähentää nykyisin yleistä väliinputoamista ja raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Sosiaaliset toimintarajoitteet huomioidaan myös WHO:n hyväksymässä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä ICF-luokituksessa sekä uuden lain perustana olevassa YK:n vammaissopimusta koskevissa yleiskommenteissa.
Vammaispalveluista säästäminen tulee kalliiksi
Haavoittuvassa asemassa olevalle ihmisryhmälle pääosin subjektiivisina oikeuksina turvatut vammaispalvelut eivät saa olla säästökohde. Vammaispalvelut ovat välttämättömiä palveluja, joiden tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsenäistä elämää. Kustannussäästöjä ei synny välttämättömistä vammaispalveluista säästämällä. Välttämätön avun ja tuen tarve vain siirtyy muualle ja tuottaa ongelmien kärjistyessä korkeampia kustannuksia muissa palveluissa.