Siirry sisältöön
Haku Lahjoita
Uutinen 10.9.2026

Autismi-lehti pureutuu terveysaiheisiin

Autismi-lehden syksyn teemanumero on täällä. Uudesta teemakokonaisuudesta pääset lukemaan mm. hypermobiliteetista ja siitä, voiko farmakogeneettisesta testauksesta olla hyötyä autisteille? Lisäksi luettavana useampi kiinnostava henkilötarina.

Kuvassa verikoen ottotilanne, jossa taustalla potilas ja näytteen ottaja sumuisina, etualalla näytteenottotarvikkeet. Kuvassa myös Autismi-lehden logo ja teksti, Autismi-lehden syksyn teemanumero on täällä, teema: terveys. autismilehti.fi

Autismikirjon ihmisillä on keskimääräistä enemmän erilaisia sairauksia ja terveyshaasteita. On tärkeää, että sairaudet tunnistetaan ajoissa ja niihin tarjotaan asianmukaista hoitoa. Autisteilla lääkkeiden vaste voi olla poikkeava ja haittavaikutukset yleisempiä. Voisiko lääkekokeiluja vähentää farmakogeneettisen testauksen avulla?

Monen autismikirjon ihmisen kokemus on, että terveyshuolia vähätellään tai oireet laitetaan autismin piikkiin. Siksi potilaan kohtaamisessa avoin, ennakkoluuloton asenne sekä aito kuunteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Tuoreessa Autismi-lehden teemanumerossa:

Moni ajattelee hypermobiliteetin tarkoittavan vain poikkeuksellista notkeutta tai yliliikkuvia niveliä. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä, joka voi vaikuttaa koko kehoon.

Kun Tino Taam-Katajisto sai muutama vuosi sitten fibromyalgiadiagnoosin, helpotuksen sijaan seurasi järkytys. Miten elämä voi mullistua, kun vastoinkäymisistä löytyy voimaa rakentaa täysin uusi suunta?

Autistisilla ihmisillä lääkevaste voi poiketa merkittävästi valtaväestöstä, mikä johtaa joskus pitkiin ja kuormittaviin lääkekokeiluihin. Farmakogeneettinen testaus tuo lääkityksen suunnitteluun uuden työkalun.

Kun ihminen ei pysty kertomaan tuntemuksistaan sanoin, terveydenhuollossa korostuvat kuunteleminen, havainnointi ja yhteistyö. Autismikirjon ihmisen hyvän hoidon perustana on ammattilaisten ja läheisten yhteinen ymmärrys, toteaa nuoren aikuisen isä kirjoituksessaan.

Hyvä lääkäri ei mahdu yhteen muottiin. Autistisena lääketieteen opiskelijana Ida Olkkonen on joutunut pohtimaan, sopiiko hän lääkäriksi. Miten hänen ajattelutapansa on muuttunut ajan myötä?

Väitöskirjatutkija Aino-Mari Uisman tutkimuksen mukaan autistiset nuoret aikuiset kohtaavat terveydenhuollossa tilanteita, joissa heidän kokemuksiaan ja tietoa omasta elämästään ei oteta vakavasti, ne sivuutetaan tai niitä on vaikea saada ymmärretyksi. Tällöin henkilö ei tule aidosti kohdatuksi ja kuulluksi osana omaa terveydenhoitoaan ja hänen avunsaantinsa vaikeutuu.

Terapian pitäisi helpottaa kuormittavaa arkea. Autistiselle aikuiselle sopivan terapeutin löytäminen voi kuitenkin itsessään muodostua raskaaksi ja monivaiheiseksi prosessiksi. Kuinka löytää hyvä terapeutti?

Aiheeseen liittyvää

Virpi Hämeen-Anttila istuu penkin toisella laidalla. Kuvassa Autismi-lehden logo ja vinjetti, jossa lukee teema: Myöhään tunnistetut. Lisäksi otsikko Virpi Hämeen-Anttila puhuu autismistaan. ja Autismi-lehden www-osoite: autismilehti.fi Autismi-lehden teemanumerossa kerrotaan myöhemmällä iällä saaduista diagnooseista
Kaksi naista kuvan reunoissa. Keskellä tekstilaatikko, jossa on Autismi-lehden logo ja teksti: Autismi-lehdellä on nyt uusi koti, tule tutustumaan. Autismi-verkkolehdellä uusi sivusto – tule tutustumaan!