Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Ilkka Nygrén pohtii autismikirjon ja adhd:n värittämää elämäänsä ja kertoo omista kokemuksistaan, järjestötyöstään ja kokemusasiantuntijatehtävistään, jotka vievät häntä erilaisten yleisöjen ja yllättävienkin tilanteiden eteen. Yllättävät tilanteet taitavatkin pitää Ilkan liikkeessä ja skarppina!
Milka Nevalaiselta on katkennut vuosia kestänyt kuntoutus ja terapia – kaikki kerralla. Puhumattoman autistisen tytön on vaikea käsitellä muutosta.
Autismi- ja Aspergerliitolle valittiin jo kolmatta kertaa vuoden vapaaehtoinen. Tunnustuksen saanut Anna-Reeta Pakarinen on omistautunut vapaaehtoistyölle.
”Liikunta on lääke” on ainakin terveysliikuntapiireissä läpeensä kulunut lausahdus. Tamperelaisille Tanja Pyykölle ja Anni Aallolle se on kuitenkin täyttä totta.
Istumme helsinkiläisen 23-vuotiaan Eero Sivulan kanssa hänen ensimmäisessä omassa kodissaan ja mietimme elämän tärkeitä asioita. Mitä oma koti merkitsee nuorelle miehelle? Millaista on asua itsenäisesti? Mikä elämässä on tärkeää? Isoja kysymyksiä.
Vammaiset ihmiset ovat tämän päivän tosielämän selviytyjiä, kirjoittaa autistisen nuorenmiehen äiti Terhi Vanha.
Marketta Puumalainen ja Riitta Nykänen tutustuivat 18 vuotta sitten sopeutumisvalmennuksessa. Sen jälkeen he ovat jakaneet autististen poikiensa kanssa elämiseen liittyvät ilot ja surut. Tänä päivänä ystävykset toimivat yhdessä vertaisosaajina muille vastaavassa tilanteessa eläville vanhemmille.
Petra ja Jani Virtasen ei pitänyt voida saada lasta. Sellainen kuitenkin syntyi. Kuusivuotiaan Idan autismikirjon diagnoosista huolimatta vanhemmat pitävät itseään onnekkaina – tyttären erityisyys on tehnyt elämästä mielenkiintoista, ei vaikeaa.
Joukkoliikenteestä kiinnostuneen kasiluokkalaisen Joelin unelma toteutui, kun hän pääsi TET-harjoitteluun HSL:ään. Harjoittelu sujuu hyvin, kun työyhteisö osaa valmistautua etukäteen erityisnuoren tarpeisiin.
Monika Matthesin jokaisella kolmella tyttärellä on autismikirjon diagnoosi. Heidän kanssaan Monika on oppinut muun muassa sen, että ennakkokäsitykset siitä, millaisia lasten tulee olla, pitävät harvoin paikkaansa.
