Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaterapiaopiskelijoiden opinnäytetyössä tarkasteltiin autismikirjolla olevien työnhakijoiden kokemuksia työllisyyspalveluista. Työssä todettiin, että autismikirjon erityispiirteet huomioivia palveluita oli heikosti saatavilla koko Suomessa.
EU-rahoitteinen IMAGE-hanke (Improving Employability of Autistic Graduates in Europe) tutkii autismikirjolla olevien yliopisto-opiskelijoiden tukimuotoja opiskelun aikana sekä heidän työllistymistään valmistumisen jälkeen. Hanke tuottaa itseopiskelumateriaalia opiskelijoille ja ohjausmateriaalia yliopistojen henkilöstön sekä työnantajien käyttöön.
Virtuaalitodellisuus (Virtual Reality) on digitaalisesti mallinnettu tila tai maailma, jossa kokija tuntee kirjaimellisesti olevansa sisällä. Virtuaalitodellisuus koetaan asettamalla päähän virtuaalitodellisuuslasit ja kuulokkeet. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervassa kokeiltiin autismikirjon henkilöiden päivittäisen arjen toimintojen ja sosiaalisten tilanteiden tukemista virtuaalitodellisuuden ja 360-kuvaamisen avulla.
Satakunnan sairaanhoitopiirissä kokeiltiin keväällä 2018 sosiaalista robottia viittomakielen opetuskäytössä autististen lasten kanssa. Aalto-yliopiston diplomi-insinöörin ja teknologiayritys Futuricella työskentelevän Minja Axelssonin diplomityöstä selviää, että kokeilun perusteella robotti voi olla tulevaisuudessa tehokas apu tukiviittomien opetuksessa autistisille lapsille.
Hiljaa! Ei toppahousuja! Tämä maistuu ihan kamalalta – YÄK! Aistikokemukseen vaikuttavat monet tekijät, eikä tulkinta ja tulkinnan mukainen reaktio ole aina yksiselitteinen ja helposti tavoitettava.
Viimeisen viiden vuoden aikana on julkaistu paljon uutta tutkimusta autismikirjon häiriöihin liittyvistä uniongelmista. Esiintyvyyteen liittyviä kysymyksiä on saatu tarkennettua ja unihäiriöiden syistä on saatu lisätietoa. Lisäksi strukturoituja hoitomalleja on alettu kehittää ja arvioida.
Autismiystävällinen ja lapselle mieluinen ympäristö helpottaa tutkijoita saamaan tietoa autismista, selviää Autismisäätiön kehitysjohtajana toimivan Vesa Korhosen tekemästä väitöstutkimuksesta.
Vertaileva tutkimus neurotyypillisten ja Asperger-miesten vuorovaikutuskokemuksesta. Keskustelu sisältää moninaisia ilmiöitä: samanmielisyyttä ja erimielisyyttä, kumppanin kokemuksen myötäelämistä ja vastarintaa tämän ideoita kohtaan. Toisaalta ihmiset kokevat vuorovaikutuksen eri tavoin. Jonkun mielestä jatkuva kiusoittelu voi olla ärsyttävää, kun taas toisen mielestä se on hauskaa ja rentoa.
Lapsen kehitysvammaisuus tai autismi lisää merkittävästi lapsen alttiutta vaikeille käytöshäiriöille. Vanhemmat ja lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset käyttävät ongelmien hallitsemiseen myös erilaisia pakkotoimia. Jotkut niistä ovat tarpeellisia, joskus mennään liiallisuuksiin ja lipsahdetaan laittomuuksiin. Alan ammattilaiset, kuten hoitajat ja opettajat, ovat tässä suhteessa erityinen riskiryhmä. Heidän suhteensa lapseen perustuu palkkatyöhön, joten he eivät ole samalla tavalla sitoutuneet lapsen hyvinvointiin kuin isät ja äidit.
Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten määrä erikoissairaanhoidossa on vuosien 2008–2012 välisenä aikana puolitoistakertaistunut. Potilasmäärän kasvu on ollut suurinta 16–18 -vuotiaiden ikäluokassa. Erot erikoissairaanhoidon potilaiden, hoitojaksojen ja käyntien määrissä ovat suuria eri sairaanhoitopiirien välillä.
