Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
On torstai-aamu. Edvin on saapunut kouluun, omaan ”turvapesään” pienluokkaan.
– Täällä on hyvä ja kivaa, toteaa Edvin. Tämä ”hyvä ja kiva” on tullut mahdolliseksi varhaisen tuen, osaavien ammattilaisten sekä koulun myönteisen suhtautumisen avulla.
Reijo Hämäläinen haastoi itsensä ja poikansa kesän vaellusretkellä pohjoisessa. Hyvä fyysinen kunto, perusteelliset ennakkovalmistelut ja motivaattorina toiminut pääsy merenrantaan varmistivat matkan onnistumisen.
Neljä autismikirjon lapsen äitiä juoksi yhdessä Helsinki City Maratonviestin. Heille juoksu on matalan kynnyksen harrastus, joka ylläpitää fyysistä kuntoa ja tarjoaa vaativan arjen keskellä hetken omaa aikaa. Maalialueella oli hymy herkässä ja harkittiin jo seuraavaan juoksutapahtumaan osallistumista.
Olen ohikulkija ja paikoilleen juuttuja. Vielä keski-iässäkin olen pysyvästi eksyksissä ja odottelen, että koska se minun elämäni oikein alkaa. Tämä on yksi päivämatkani elämänturistina.
Ekaluokkalaisen Milanin äiti Salla Hewitt antaa hyviä vinkkejä autismikirjon lapsen koulutien alkuun.
Niin tarpeellisia kuin ne ovatkin, rakkaiden kirjolaistemme struktuurit ja pinttyneet rutiinit voivat meistä neurotyypillisistä joskus tuntua rasittavilta. Onko aina pakko tehdä kaikki samalla tavalla? Täytyykö tavaroiden aina olla samoilla paikoilla? Eikö joskus voisi olla spontaani ja jättää ennakoinnit väliin ja tavarat sekaisin? Vaihtelu virkistää – paitsi autistia.
Vertaistukitoiminnassa kuulen aina silloin tällöin ihmettelyjä siitä, miksi ryhmissä käy niin vähän isiä. Yksinkertaisin vastaus on: koska siellä käy niin paljon äitejä! Jonkun on jäätävä kotiin lasten kanssa ja usein se on isä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Yksi olettamus on, että osalla isistä istuu edelleen sitkeässä ajatus, että vertaistukiryhmissä ”avaudutaan” ja nyyhkitään ryhmissä eikä tosimies syty siitä.
Nuoret, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, eivät halua hekään jäädä vinttikamarin pojiksi tai tytöiksi. Kun lapsi muuttaa pois kotoa, erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhemmat joutuvat käymään yleensä vielä rankemman homman ”napanuoran irrottamisessa” kuin neurologisesti tyypillisten nuorten vanhemmat.
Sisarussuhde tuo omanlaistaan potentiaalia lapsen kehitykseen ja se on elämän pisimpiä ihmissuhteita. Sillä on vaikutusta molempien sisarusten kehitykseen. Yleisesti sisarussuhteen on todettu vaikuttavan erityisesti lapsen sosiaaliseen kehitykseen sitä tukien.
Autismikirjon lapsista, nuorista ja aikuisista hyvin suurella osalla on ollut joskus tai on tälläkin hetkellä uniongelmia. Osalla suurimpana pulmana on nukahtamisen pulma eli uni ei meinaa tulla. Osalla voi olla nukahtamisen vaikeuden lisäksi vaikeus pysyä unessa. Eli tilanne voi olla niin, että autismin kirjon henkilö herää jonkin ajan päästä nukahtamisestaan aika säännöllisesti. Esimerkiksi unen saatuaan, hän nukkuu n. 40 min ja sitten taas herää, uudestaan unen saamisen vaikeus ja taas hän nukkuu 40 minuuttia. Ne voivat olla kestäneet vuosia tai pulmat ovat alkaneet jossain elämänvaiheessa ja loppuneet jonkin selkeän syyn mentyä ohi.
