Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Vuoden vapaaehtoinen Ville Salminen on kiireinen mies. Muutaman päivän sisällä Pohjois-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja ehti olla valvomassa alaikäisten autismikirjolaisten tapahtumaa, pitämässä vertaistukiryhmää autismikirjon aikuisille sekä luennoimassa yhdistyksen toimintakulttuurin muuttamisesta. Vapaaehtoistyössä hän on oppinut, että myös vähällä työllä asioita voi ajaa eteenpäin.
Vammaisten asumispalveluita on monenlaisia ja ne joustavat elämäntilanteen mukaan. Yksiköissä olisi hyvä olla autismiosaamista nykyistä enemmän, jotta asuminen sujuisi mahdollisimman kitkatta.
Ajatellaan sitä arkea, jota elin. Olin kokoaikaisesti vuorotyössä oleva lähihoitaja, äiti, vaimo ja lapseni omaishoitaja. Lapseni on kehitysvammainen ja vaikeasti autistinen.
Kangasalalainen Niina Huuhka huolehtii omaishoitajana paljon tukea tarvitsevasta Eppe-pojastaan. Vaikka arki lasten kanssa ja työ päiväkodissa uuvuttavat, ovat ne samalla myös tärkeitä voimavaroja. Huuhka toteaa, että erityislapsi on raskas, mutta silti aina rakas.
Vuoden kääntyminen uudeksi ja kohti kevättä saa minut unelmoimaan. Haistelen ilmaa, löytyisikö jokin uusi suunta? Paljastaako kevätaurinko elämästäni tunkkaisia, siivottavia nurkkia?
Monessa autismikirjon perheessä täytetään erilaisia Kelan etuuslomakkeita. Ovatko etuuslomakkeet suunniteltu kognitiivisesti saavutettaviksi autismikirjon henkilöille?
Autismi ei ole mielenterveyden häiriö. Kuitenkin psyykkiset oireet heikentävät monen autismikirjolla olevan elämänlaatua. Erityisesti pakkoajatukset ja -toiminnot ovat muuta väestöä yleisempiä. Pakko-oireisen häiriön oireilla on yhtäläisyyksiä autismikirjon ydinpiirteiden kanssa. Molemmissa esiintyy toistavaa käyttäytymistä. Häiritseviä pakko-oireita ei tule kuitenkaan tulkita autismikirjoon kuuluviksi, vaan oireisiin on oikeus saada apua.
Autismiliitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta, mutta onko meillä syytä juhlaan? Välillä on, mutta liian usein ei ole. Liiton toiminnan visio ”Tunne autismi” loistaa edelleen kaukaisena tähtenä suuntaamassa toimintaamme.
Sosiaalipalveluiden saavutettavuutta autismikirjon aikuisille voisi verrata tilanteeseen, jossa silmälasit myönnetään vain henkilöille, jotka näkevät riittävästi täyttääkseen silmälasien tilauslomakkeen. Mitä pitäisi tehdä silloin, kun avun hakeminen edellyttää sellaisten toimenpiteiden tekemistä, joista suoriutumiseen apua ollaan hakemassa?
Mistä kaikki alkaa? Yksinäisyydestä. Väärinymmärretyksi tulemisesta. Erilaisuudesta, jota ympärilläni kukaan ei huomaa. Ei kukaan. Ei lähellä eikä kaukana.
