Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Sosiaalipalveluiden saavutettavuutta autismikirjon aikuisille voisi verrata tilanteeseen, jossa silmälasit myönnetään vain henkilöille, jotka näkevät riittävästi täyttääkseen silmälasien tilauslomakkeen. Mitä pitäisi tehdä silloin, kun avun hakeminen edellyttää sellaisten toimenpiteiden tekemistä, joista suoriutumiseen apua ollaan hakemassa?
Mistä kaikki alkaa? Yksinäisyydestä. Väärinymmärretyksi tulemisesta. Erilaisuudesta, jota ympärilläni kukaan ei huomaa. Ei kukaan. Ei lähellä eikä kaukana.
Emotionaalinen haavoittuvuus ei ole autismikirjon ihmisille tuntematon asia. He voivat muita helpommin altistua myös erilaiselle hyväksikäytölle.
Autistina minun on vaikea ystävystyä. Lapsena se vielä onnistui, omaksuin lasten sosiaaliset säännöt helposti. Pistin merkille aina, kun jotain sanomistani ei otettu hyvin vastaan, ja yritin siitä lähtien sitten muistaa, että niin ei saa sanoa. Ei saa korjata toisten kielioppivirheitä, ei saa olla liian aikuismainen ja kaikkitietävä.
Koira on ihmisen paras ystävä, sanotaan. Minullekin tuosta kuvassa olevasta karvakuonosta on arjessa paljon seuraa. En ehkä silti sanoisi sitä ystäväkseni.
Sosiaaliset ja tunnetaidot ovat tärkeä osa elämäämme. Autismikirjon ihmisellä voi olla erityisiä haasteita näiden asioiden kanssa. Taitoharjoittelu antaa keinoja päästä eteenpäin.
Vuosi 2021 tullaan muistamaan vuotena, jolloin Suomi alkoi taas avautumaan rokotuskattavuuden nousun myötä. Huoli koronasta ei ole poistunut kokonaan. Syytä varovaisuuteen vuorovaikutuksessa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä on edelleen.
Uudenmaan maaseudulla asuva Autismiliiton vertaisosaaja Monika Matthes esiintyi näissä vertaistarinoissa kolmisen vuotta sitten. Tänä aikana perheen elämässä on tapahtunut paljonkin muutoksia.
Erityislapsen harrastus voi poikia merkittäviä kokemuksia. – Monesti se voi olla pelkoa siitä, kuinka oma lapsi pärjää, mutta siinä pitäisi ymmärtää, että vaikka ihmisellä olisi kuinka käytöshäiriötä, toinen ympäristö voi muuttaa käyttäytymistä kokonaan, toteaa autistisen tytön isä Jani Lehtinen.
Autismikirjon lapsista jopa yli puolet kärsii uniongelmista. Yleensä unihäiriöt jatkuvat vielä aikuisiällä. Uneen liittyvät ongelmat heikentävät autismikirjon ihmisen ja hänen lähipiirinsä elämänlaatua. Autismin ja siihen liittyvien unihäiriöiden genetiikan tutkimus on tärkeää, sillä se auttaa kehittämään uusia keinoja autismin varhaisdiagnostiikkaan ja uusia hoitomuotoja unihäiriöistä kärsiville autismikirjon ihmisille.
