Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Vuosi 2021 tullaan muistamaan vuotena, jolloin Suomi alkoi taas avautumaan rokotuskattavuuden nousun myötä. Huoli koronasta ei ole poistunut kokonaan. Syytä varovaisuuteen vuorovaikutuksessa ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä on edelleen.
Uudenmaan maaseudulla asuva Autismiliiton vertaisosaaja Monika Matthes esiintyi näissä vertaistarinoissa kolmisen vuotta sitten. Tänä aikana perheen elämässä on tapahtunut paljonkin muutoksia.
Erityislapsen harrastus voi poikia merkittäviä kokemuksia. – Monesti se voi olla pelkoa siitä, kuinka oma lapsi pärjää, mutta siinä pitäisi ymmärtää, että vaikka ihmisellä olisi kuinka käytöshäiriötä, toinen ympäristö voi muuttaa käyttäytymistä kokonaan, toteaa autistisen tytön isä Jani Lehtinen.
Autismikirjon lapsista jopa yli puolet kärsii uniongelmista. Yleensä unihäiriöt jatkuvat vielä aikuisiällä. Uneen liittyvät ongelmat heikentävät autismikirjon ihmisen ja hänen lähipiirinsä elämänlaatua. Autismin ja siihen liittyvien unihäiriöiden genetiikan tutkimus on tärkeää, sillä se auttaa kehittämään uusia keinoja autismin varhaisdiagnostiikkaan ja uusia hoitomuotoja unihäiriöistä kärsiville autismikirjon ihmisille.
Pitkästä aikaa olen yksin kotona. Etätöiden myötä olemme puolisoni kanssa olleet vielä tavallistakin enemmän yhdessä. On ihan mukavaa välillä olla itsekseni ja arki sujuu minulta näinkin. Koira saa tosin nuoltavaksi puurolautasen, koska hienostuneemmat ruuanlaittorutiinit saan otettua haltuun vasta silloin, kun puoliso on reissussa useamman päivän.
Autismikirjolla olevien korkeakoulutettujen työllistymiseen ja työssä pysymiseen voi usein liittyä hankaluuksia, vaikka valmistuneilla olisikin useita vahvuuksia ja laadukasta osaamista. Kansainvälisen IMAGE-hankkeen tavoitteena on ollut tarjota niin opiskelijoille, ammattilaisille kuin työnantajille työkaluja autismikirjolla olevien yliopistosta valmistuneiden työllistymiseen. Henri Pesonen ja Minja Lahdelma Helsingin yliopistosta kertovat hankkeen kuulumisista.
Tämän päivän työelämässä nuorilta vaaditaan paljon. Työnhakijan tulisi omata samaan aikaan hyvät vuorovaikutustaidot, hallita digitekniikka, olla sosiaalinen sekä monen eri alan moniosaaja. Haasteita työelämässä menestymiseen asettaa myös se, onko hakija introvertti vai ekstrovertti.
Omaan kotiin muuttaminen on kenelle tahansa meistä jännittävä tilanne. Itsenäisen elämän aloittaminen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin huonekalujen ja astioiden hankkimista, sillä omassa kodissa asuminen edellyttää tavallisia arjen hallinnan taitoja sekä uusien asioiden omaksumista.
Autismikirjon ihmiset tarvitsevat erityistä tukea vahvuuksiensa tunnistamiseen ja minäkuvan vahvistamiseen, jos kaikki voimavarat kuluvat tavallisessa arjessa selviytymiseen. Iikka Backman sai tukea Ammattiopisto Luovin VALMA- ja TELMA-linjoilta. Hänen tavoitteenaan on saada valkolakki ja sen jälkeen opiskella luovaa alaa tai psykologiaa.
Toistava liike tai muu toiminta voi rauhoittaa autismin kirjon henkilöä silloin, kun aisti- tai tunnekuormitus käy voimille.
