Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Liikunnan perusideana on kokea iloa liikkumisesta ja lisätä hyvinvointia. Koululiikunta vaikuttaa yllättävän paljon liikkumistottumuksiin myös aikuisena. Kukapa meistä ei olisi kuullut ikäviä kertomuksia kouluajan liikuntatunneista. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla tämä korostuu entisestään.
Kuntosaliharjoittelu on mitä mainioin tapa pitää huolta itsestään, kehittää hyvinvointia ja tuottaa hyvää oloa. Se on monipuolinen harjoittelumuoto, jota pystyy soveltamaan moneen tarkoitukseen. Mahdollisuus lapselle ry:n Kunnon Huoneella on ohjattu kuntosaliryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille lähes 20 vuoden ajan. Harrastamassa käy paljon autismikirjoon kuuluvia nuoria, joille kuntosaliharjoittelu on ollut erinomainen harjoittelumuoto.
Liikunta on terveydelle hyväksi, tämän me kaikki tiedämme. Miksi siis kaikki emme liiku? Syitä on monia, mutta tässä avaan hiukan sitä, miten autismikirjolle tyypilliset piirteet, kuten tuntoyliherkkyys, ovat vaikuttanut omaan liikkumiseeni.
– Liikunta sopii aivan jokaiselle, kunhan se on suunniteltu kohderyhmän kannalta hyvin. Näin sanoo Ammattiopisto Liven liikunnanopettaja Erwin Borremans, joka on varsinainen soveltavan liikunnan lähettiläs.
Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen teki maaliskuussa sosiaali- ja terveysministerille kirjallisen kysymyksen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden tilanteen parantamisesta ja valmiudesta aloittaa neurokirjostrategian laatiminen.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, onko autismikirjon häiriöiden ja ykköstyypin diabeteksen välillä löytynyt tutkimuksissa yhteyttä?
Kun Inari Boman oli kymmenvuotias, perhe havahtui siihen, että lasta janotti jatkuvasti ja hän kävi usein vessassa. Äiti Tea Boman huolestui ja kehotti lasta menemään terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja passitti tytön nopeasti TAYSiin, jossa hänellä todettiin ykköstyypin diabetes.
Ikuisesti leimattu, ajattelin, ja sydänjuuria myöten koin tuskaa.
Yläkouluun siirtyminen on koulupolulla siirtymävaihe, mikä edellyttää monien uusien taitojen hallintaa. Se on jännittävä ja paljon uutta sisältävä vaihe kaikille nuorille – saati autismikirjolaiselle. Kun muistetaan, että moni As-nuori voi olla sosioemotionaaliselta kehitykseltään 2-3 vuotta ikätasoaan jäljessä, haasteet kasvavat. Siksi ennakoinnin ja taitojen harjoittelun tarve korostuu.
Autismikirjon oppilas kuormittuu usein kouluympäristössä, joka ei ole suunniteltu tukemaan oppilasta toiminnanohjauksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aistisäätelyn pulmissa. Autismikirjon oppilaan tukemiseen on valtavan paljon keinoja, joita koulussa voidaan toteuttaa helposti.
