Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Pitkästä aikaa olen yksin kotona. Etätöiden myötä olemme puolisoni kanssa olleet vielä tavallistakin enemmän yhdessä. On ihan mukavaa välillä olla itsekseni ja arki sujuu minulta näinkin. Koira saa tosin nuoltavaksi puurolautasen, koska hienostuneemmat ruuanlaittorutiinit saan otettua haltuun vasta silloin, kun puoliso on reissussa useamman päivän.
Autismikirjolla olevien korkeakoulutettujen työllistymiseen ja työssä pysymiseen voi usein liittyä hankaluuksia, vaikka valmistuneilla olisikin useita vahvuuksia ja laadukasta osaamista. Kansainvälisen IMAGE-hankkeen tavoitteena on ollut tarjota niin opiskelijoille, ammattilaisille kuin työnantajille työkaluja autismikirjolla olevien yliopistosta valmistuneiden työllistymiseen. Henri Pesonen ja Minja Lahdelma Helsingin yliopistosta kertovat hankkeen kuulumisista.
Tämän päivän työelämässä nuorilta vaaditaan paljon. Työnhakijan tulisi omata samaan aikaan hyvät vuorovaikutustaidot, hallita digitekniikka, olla sosiaalinen sekä monen eri alan moniosaaja. Haasteita työelämässä menestymiseen asettaa myös se, onko hakija introvertti vai ekstrovertti.
Omaan kotiin muuttaminen on kenelle tahansa meistä jännittävä tilanne. Itsenäisen elämän aloittaminen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin huonekalujen ja astioiden hankkimista, sillä omassa kodissa asuminen edellyttää tavallisia arjen hallinnan taitoja sekä uusien asioiden omaksumista.
Autismikirjon ihmiset tarvitsevat erityistä tukea vahvuuksiensa tunnistamiseen ja minäkuvan vahvistamiseen, jos kaikki voimavarat kuluvat tavallisessa arjessa selviytymiseen. Iikka Backman sai tukea Ammattiopisto Luovin VALMA- ja TELMA-linjoilta. Hänen tavoitteenaan on saada valkolakki ja sen jälkeen opiskella luovaa alaa tai psykologiaa.
Toistava liike tai muu toiminta voi rauhoittaa autismin kirjon henkilöä silloin, kun aisti- tai tunnekuormitus käy voimille.
Viime vuosina potilaita on otettu mukaan niin terveyspalvelujen suunnitteluun kuin hoitosuositusten laatimiseenkin. Kansallisten Käypä hoito -suositustemme 25-vuotisen historian aikana potilasnäkökulmia on järjestelmällisesti kuultu lausuntokierrosten yhteydessä, mutta muut keinot potilaiden osallisuuteen ovat olleet poikkeuksia.
Autismikirjon esiintyvyyden kantalukuna on pitkään pidetty yhtä prosenttia väestöstä. Uusimmissa tutkimuksissa esiintyvyyden vaihteluväli on nostettu 1-2 prosenttiin eli jopa kaksinkertaiseksi aiemmin arvioidusta. Tämä näkyy myös siinä, että autismikirjon oirekuva tunnistetaan aiempaa paremmin ja yhä useampi saa diagnoosin.
Parkanolainen Marko Huhta (53) päätti muutama vuosi sitten lähteä mukaan Autismiliiton kokemusasiantuntijaksi. Hän ei ole asiaa katunut.
Autismikirjon ihmisillä voi esiintyä katatoniaa. Sen tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska katatonian ja autismikirjon häiriön oireet ovat osittain samoja. Mahdollisimman varhainen katatonian tunnistaminen takaa helpomman hoidettavuuden ja hoidon teho on parempi. Katatonia heikentää autismikirjon ihmisen hyvinvointia. Se vaikuttaa myös hänen lähipiirinsä elämänlaatuun ja voi aiheuttaa paljon huolta ja stressiä.
