Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Titi Hautakangas toimii neuropsykiatrisena seksuaalineuvojana Autismisäätiöllä. Hänellä on erityisosaamista psykiatriasta, seksologiasta ja autismikirjosta. Asiakkaita hänen vastaanotolleen tulee ympäri Suomea. Siellä heillä on turvallinen paikka hämmästellä, ahdistua, ihastella ja unelmoida.
En lapsena ollut kovin tyttömäinen. Olin sellainen Pepin tai Ronjan tyyliin puissa kiipeilevä ja vaatteita miten sattuu päällään roikuttava, herkkä rämäpää. Sukupuoliryhmiin jakaminen koulussa ärsytti minua jo silloin. Olisin halunnut olla luokan poikien kaveri, koska heistä monet olivat mukavia tyyppejä ja heillä oli kiinnostavia harrastuksia. Mutta ihastumiskuviot olivat luokan puheissa niin vahvasti, että kaveeraaminen sukupuolirajojen yli oli hankalaa. Onneksi tytöistäkin ystäviä löytyi.
Siviilipalvelusmies Miika Sallinen on juuri saanut väritettyä piirtämänsä joulukortin. Värit tuovat sarjakuvamaiseen korttiin joulun tunnelmaa. Kortissa itämaan viisaat tietäjät ovat joutuneet vallan yllättävään osoitteeseen, kun joulun tähti on johdattanut heidät funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksen, Paimion parantolan, edustalle. Testikatsojat huokailevat ihastuksesta ja pyrskähtävät nauruun. Kortti erottuu varmasti muista!
Maailma on koronaviruksen kynsissä. Globaaliudesta on tullut etäglobaaliutta. Maailma on saanut uuden käsitteen – social distancing, sosiaalinen etäisyys. Se pitää sisällään etätyön, etäosallistumisen (nettilivet), suuremman henkilökohtaisen reviirin (esim. 2 metriä), käsien tiuhaa pesua saippualla viruksen ehkäisemiseksi, hengitysmaskeja, ryhmäkokoontumisen rajoituksia…
Koronakevään myötä siirryin tekemään etätöitä ja puolisoni palasi opiskelupaikkakunnalta kotiin. Päivät täyttyvät kummallakin nyt tietokoneen naputtelusta ja etäpalavereista. Onneksi talossa on tilaa, niin toisen jatkuva läsnäolo on vielä ihan mukava juttu. Koira varmistaa, että tulee ulkoiltua ja liikuttua. Aamuisin pääsen tuttuun tapaan lämpimään suihkuun, ruuat ovat niitä mitä ennenkin ja telkkarista tulee outojen uutisten lisäksi riittävästi tuttuja ohjelmia.
Tätä kirjoittaessani on kulunut kuukausi siitä, kun olemme nähneet autistisen poikamme viimeksi. Se on pisin aika erossa hänestä. Kyläilyt ryhmäkodissa ja kotilomat ovat osa rutiineja ja hänen struktuuriaan. Nyt kaikki tuo ja moni muu arjen toiminta ja harrastukset ovat poissa määräämättömäksi ajaksi.
Martti on 10-vuotias Oulussa Tiernan erityiskoulua Kasarmintien yksikössä käyvä autistinen ja kehitysvammainen poika. Martilla on ihana pieni luokka, jossa on erityisopettaja ja jokaisella lapsella koulunkäynninohjaaja käytettävissään.
Korona tuli. Arki muuttui. Tukitoimet ja terapiat lähtivät.
Myötätunto on meissä kaikissa vaikuttava ympäristötekijä, johon jokainen voi varmuudella halutessaan vaikuttaa. Myötätunto voi mahdollistaa myös monien muiden tärkeiden ympäristötekijöiden ja toiminnan muokkaamisen elämänlaatua ja toimintakykyä paremmin tukevaan suuntaan. On arvioitu, että jopa yli 70 prosenttia autismikirjolla olevista ihmisistä kohtaa mielenterveyden haasteita elämänsä aikana. Stressiherkkyys ja aistitiedon käsittelyyn liittyvät haasteet ovat todellinen osa autismikirjoa, jotka tulee ympäristöissä huomioida.
Monella meistä autismikirjon ihmisistä on jokin erityisen mielenkiinnon kohde eli ekko. Ne voivat vaihdella sisällöltään, määrältään tai kestoltaan ihmisestä toiseen. Ekkoja voi olla yksi tai monta. Ne voivat nousta tärkeiksi joksikin tietyksi ajaksi tai olla läsnä pitkäkestoisesti vuodesta toiseen. Ekkon aihepiiri voi olla mitä tahansa kuten haute couture -muoti, absurdi teatteri, mykkäelokuvat, legot, bujoilu tai utopiat.
