Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Psykologian tohtori, Vaasan keskussairaalan johtava psykologi ja psykoterapeutti Tero Timonen pyrkii artikkelissaan hahmottamaan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) sisältöä ja soveltuvuutta autismikirjon yhteydessä. Asiaa tarkastellaan erityisesti kielellisesti taitavien kirjoon kuuluvien henkilöiden terapian kautta, mutta tuodaan esille myös ei-kielellisten henkilöiden kuntoutuksellista näkökulmaa.
Veeti Nevalaisen elämä ei ole ollut helppoa. Kokemusasiantuntijana hän on päässyt kääntämään vaikeudet voimavaraksi. Päivän päätteeksi hän toivoo itse tuovansa tähän maailmaan enemmän hyvää kuin pahaa.
Autismi-lehden numerossa 2/2020 käsiteltiin autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta. Julkaisu sisälsi paljon hyvää tietoa, mutta myös suoria asiavirheitä – lisäksi numero jätti kokonaan huomiotta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien autismikirjolaisten oman näkökulman.
Tyttäreni oli 5. luokalla, kun sukupuoli ja murrosiän myötä nopeasti muuttunut keho alkoi ahdistaa häntä. Hän sulkeutui ja alkoi viettää yhä enemmän aikaa puhelimellaan. Hän ei halunnut enää tavata ystäviään tai käydä harrastuksissa, ja koulunkäynti vaikeutui.
Kuudennen luokan alettua tilanne paheni ja hänestä tuli itsetuhoinen. Olin hädissäni ja hain hänelle apua psykiatrian poliklinikalta. Lopulta hän paljasti mistä oli kyse: hän on mielestään oikeasti “poika tytön kehossa”. “OK” vastasin. Siinä vaiheessa olin valmis tekemään mitä vain mikä auttaisi hänen oloaan. Riensimme kauppaan ostamaan hänelle pojan vaatteet.
Seksuaalisuus on läsnä meissä jokaisessa sisäsyntyisesti läpi koko elämämme kaaren. Kuten me olemme yksilöllisiä ihmisiä, seksuaalisuutemmekin on yksilöllistä. Sillä voi olla erilaisia merkityksiä eri elämäntilanteissa, tai siihen voi vaikuttaa jokin ihmisen erityispiirre, mutta ei välttämättä. Seksuaalisuus on herkkä aihe kelle tahansa meistä, ja sen käsittely vaatii hienotunteisuutta niin läheisiltä kuin ammattilaisiltakin.
Autismikirjon häiriön ja sukupuolidysforian välillä on huomattavaa yhteisesiintyvyyttä. Samanaikainen autismikirjon häiriö ja sukupuoli-identiteetin ristiriita asettavat moninkertaiset haasteet oman itsensä hyväksymiselle ja sosiaaliselle kypsymiselle. Kun sukupuolenkokemus ei vastaa syntymäsukupuolta, se voi aiheuttaa sukupuolidysforiaa eli ahdistusta, kärsimystä tai epämukavuuden tunnetta suhteessa kehon sukupuoliominaisuuksiin ja sosiaaliseen sukupuolittamiseen.
Titi Hautakangas toimii neuropsykiatrisena seksuaalineuvojana Autismisäätiöllä. Hänellä on erityisosaamista psykiatriasta, seksologiasta ja autismikirjosta. Asiakkaita hänen vastaanotolleen tulee ympäri Suomea. Siellä heillä on turvallinen paikka hämmästellä, ahdistua, ihastella ja unelmoida.
En lapsena ollut kovin tyttömäinen. Olin sellainen Pepin tai Ronjan tyyliin puissa kiipeilevä ja vaatteita miten sattuu päällään roikuttava, herkkä rämäpää. Sukupuoliryhmiin jakaminen koulussa ärsytti minua jo silloin. Olisin halunnut olla luokan poikien kaveri, koska heistä monet olivat mukavia tyyppejä ja heillä oli kiinnostavia harrastuksia. Mutta ihastumiskuviot olivat luokan puheissa niin vahvasti, että kaveeraaminen sukupuolirajojen yli oli hankalaa. Onneksi tytöistäkin ystäviä löytyi.
Siviilipalvelusmies Miika Sallinen on juuri saanut väritettyä piirtämänsä joulukortin. Värit tuovat sarjakuvamaiseen korttiin joulun tunnelmaa. Kortissa itämaan viisaat tietäjät ovat joutuneet vallan yllättävään osoitteeseen, kun joulun tähti on johdattanut heidät funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksen, Paimion parantolan, edustalle. Testikatsojat huokailevat ihastuksesta ja pyrskähtävät nauruun. Kortti erottuu varmasti muista!
Maailma on koronaviruksen kynsissä. Globaaliudesta on tullut etäglobaaliutta. Maailma on saanut uuden käsitteen – social distancing, sosiaalinen etäisyys. Se pitää sisällään etätyön, etäosallistumisen (nettilivet), suuremman henkilökohtaisen reviirin (esim. 2 metriä), käsien tiuhaa pesua saippualla viruksen ehkäisemiseksi, hengitysmaskeja, ryhmäkokoontumisen rajoituksia…
