Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Martti on 10-vuotias Oulussa Tiernan erityiskoulua Kasarmintien yksikössä käyvä autistinen ja kehitysvammainen poika. Martilla on ihana pieni luokka, jossa on erityisopettaja ja jokaisella lapsella koulunkäynninohjaaja käytettävissään.
Korona tuli. Arki muuttui. Tukitoimet ja terapiat lähtivät.
Myötätunto on meissä kaikissa vaikuttava ympäristötekijä, johon jokainen voi varmuudella halutessaan vaikuttaa. Myötätunto voi mahdollistaa myös monien muiden tärkeiden ympäristötekijöiden ja toiminnan muokkaamisen elämänlaatua ja toimintakykyä paremmin tukevaan suuntaan. On arvioitu, että jopa yli 70 prosenttia autismikirjolla olevista ihmisistä kohtaa mielenterveyden haasteita elämänsä aikana. Stressiherkkyys ja aistitiedon käsittelyyn liittyvät haasteet ovat todellinen osa autismikirjoa, jotka tulee ympäristöissä huomioida.
Monella meistä autismikirjon ihmisistä on jokin erityisen mielenkiinnon kohde eli ekko. Ne voivat vaihdella sisällöltään, määrältään tai kestoltaan ihmisestä toiseen. Ekkoja voi olla yksi tai monta. Ne voivat nousta tärkeiksi joksikin tietyksi ajaksi tai olla läsnä pitkäkestoisesti vuodesta toiseen. Ekkon aihepiiri voi olla mitä tahansa kuten haute couture -muoti, absurdi teatteri, mykkäelokuvat, legot, bujoilu tai utopiat.
Haastava käyttäytyminen on käyttäytymistä, joka aiheuttaa todellista haittaa joko henkilölle itselleen, toisille ihmisille tai fyysiselle ympäristölle. Haitta voi olla sosiaalista, psyykkistä, fyysistä tai taloudellista. Haastava käyttäytyminen voi esimerkiksi estää henkilön osallistumista omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon, rajoittaa hänen työ-, harrastus- ja sosiaalisia mahdollisuuksiaan, aiheuttaa fyysisiä vammoja, aiheuttaa psyykkisiä oireita tai estää tai rajoittaa osallistumista työelämään.
Aistiherkkyydet ja miespuolisen perheenjäsenen autismipiirteisyys viittaavat autismikirjon mahdollisuuteen.
Kukapa meistä olisi voinut maaliskuun alkaessa aavistaa millaisiin poikkeustoimenpiteisiin maassamme joudutaan ryhtymään koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi? Poikkeustilanne on vaikuttanut lähes kaikkien suomalaisten elämään, mutta erityisen suuria vaikutukset ovat olleet ikäihmisten sekä vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä arkeen.
Hanna Juvosen elämään on tullut käänne hänen osallistuttuaan hankkeeseen Oman elämän nainen. Hän on oppinut hillitsemään stressiä, tunnistamaan omat vahvuutensa ja ujona ihmisenä rohkaistunut esiintymään hankkeeseen liittyvässä seminaarissa ison yleisön edessä. Merkittävin muutos on ollut kuitenkin se, että hän on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja saanut ihan oikean työpaikan.
Suomessa on arviolta 55 000 autismikirjon henkilöä, mikä tarkoittaa yhtä prosenttia väestöstä. Tähän joukkoon mahtuu paljon ihmisiä, joiden työllistymisessä on haasteita tai jotka eivät työllisty lainkaan, vaikka koulutus ja osaaminen riittäisivät täysin tarjolla olevaan tehtävään. Miten työ ja tekijä saataisiin kohtaamaan? Miten työnhakija saa työnantajan vakuuttumaan ja palkkaamaan itsensä?
Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Riikka Lindström selvitti 27. helmikuuta 2019 tarkastetussa väitöskirjassaan Neural and perceptual processing of emotional speech prosody in typically developed children and in children with autism spectrum disorder puhujan tunnetilaa välittävien äänipiirteiden havaitsemista autismikirjoon kuuluvilla lapsilla. Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä toteutetussa tutkimuksessa havaittiin autismikirjon lapsilla puheen käsittelyn vaikeuksia, jotka voivat heijastua kykyyn tehdä päätelmiä tunnetiloista.
