Petri Virolainen on Ystävyyden suurlähettiläs
Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke pyrkii vähentämään autismikirjon henkilöiden yksinäisyyttä. Takana on jo 100 yksikköä ja yli 80 000 km polkupyöräilyä.
Julkaisemme verkossa osan Autismi-lehden artikkeleista. Kaikki lehden artikkelit pääset lukemaan tilaamalla lehden tai liittymällä Autismiliiton jäsenyhdistyksen jäseneksi, jolloin saat lehden jäsenetuna kotiin kannettuna. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke pyrkii vähentämään autismikirjon henkilöiden yksinäisyyttä. Takana on jo 100 yksikköä ja yli 80 000 km polkupyöräilyä.
Kun Aleksi Rintala nelivuotiaana sai epätyypillisen autismin diagnoosin, tuntui tieto vanhemmista musertavalta. Tänä päivänä äiti Anniina Rintala tietää, ettei elämä pysähdy diagnoosiin. Itse asiassa sitä lakkaa ajattelemasta.
Hannu ja Tea Boman eivät hyssyttele, kiertele tai takertele puhuessaan lastensa autismikirjosta. He haluavat kertoa rehellisesti muille, millainen heidän perheensä matka on ollut.
Viimeisen viiden vuoden aikana on julkaistu paljon uutta tutkimusta autismikirjon häiriöihin liittyvistä uniongelmista. Esiintyvyyteen liittyviä kysymyksiä on saatu tarkennettua ja unihäiriöiden syistä on saatu lisätietoa. Lisäksi strukturoituja hoitomalleja on alettu kehittää ja arvioida.
Niin tarpeellisia kuin ne ovatkin, rakkaiden kirjolaistemme struktuurit ja pinttyneet rutiinit voivat meistä neurotyypillisistä joskus tuntua rasittavilta. Onko aina pakko tehdä kaikki samalla tavalla? Täytyykö tavaroiden aina olla samoilla paikoilla? Eikö joskus voisi olla spontaani ja jättää ennakoinnit väliin ja tavarat sekaisin? Vaihtelu virkistää – paitsi autistia.
Autismiystävällinen ja lapselle mieluinen ympäristö helpottaa tutkijoita saamaan tietoa autismista, selviää Autismisäätiön kehitysjohtajana toimivan Vesa Korhosen tekemästä väitöstutkimuksesta.
Vertaileva tutkimus neurotyypillisten ja Asperger-miesten vuorovaikutuskokemuksesta. Keskustelu sisältää moninaisia ilmiöitä: samanmielisyyttä ja erimielisyyttä, kumppanin kokemuksen myötäelämistä ja vastarintaa tämän ideoita kohtaan. Toisaalta ihmiset kokevat vuorovaikutuksen eri tavoin. Jonkun mielestä jatkuva kiusoittelu voi olla ärsyttävää, kun taas toisen mielestä se on hauskaa ja rentoa.
Liiton tavoitteena on tänä vuonna murtaa autismiin liittyviä stereotypioita. Vuoden yhdeksi teemaksi on valittu 100 autismia. Autismikirjon henkilöitä yhdistävät samat ydinoireet, mutta niiden ilmeneminen on hyvin yksilöllistä. Siksi ensisilmäyksellä voi harvemmin arvata, kuka meistä on autismikirjolla ja kuka ei. Stereotypioiden murtaminen on tärkeää siksi, että myös autismikirjon ihmiset nähtäisiin ensisijaisesti ihmisinä, ei diagnoosinsa edustajina.
Neljän erityislapsen äiti Riikka Kennovaara elää arkea, jossa kaksi selviämiskeinoa on yli muiden: luoviminen ja hetkessä eläminen.
Vaikka autismikirjo asettaa haasteita, Reetta Tourunen uskoo sen olevan samaan aikaan myös vahvuus. Autismikirjo auttaa häntä sosiaalialan työssään asettumaan toisen asemaan ja näkemään asiat pienen lapsen näkökulmasta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin.
Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Cookie Consent customize popup analytics