Erityinen isosisko
Maria Marjanen on isosisko kahdelle veljelleen, joista toisella on Aspergerin oireyhtymä ja toisella autismi. Maria sai itse aikuisiällä ADHD-diagnoosin. Se tekee hänestä tuplasti erityisemmän.
Autismi-lehti
Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Joel Herman lisää autismitietoisuutta huumorin keinoin
Joel Herman on 25-vuotias helsinkiläinen autismikirjon sinkkumies, joka sattuu myös olemaan ammattimainen stand up -koomikko. Herman opiskelee musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja tekee keikkatyötä sijaisopettajana ja erityislasten koulunkäyntiavustajana.
Vuoden vapaaehtoinen Jarno Asunen: ”Vapaaehtoistyö kasvattaa ihmisenä”
Saammeko esitellä – tämä on Jarno Asunen, Autismi- ja Aspergerliiton vuoden vapaaehtoinen 2017! Useassa vapaaehtoistyössä mukana oleva Asunen toteaa, että elämän suurimpia arvoja ei voi mitata rahassa. Lähimmäisestä välittäminen ja heidän auttamisensa antavat paljon takaisin. Siksi vapaaehtoistyö merkitseekin miehelle niin paljon.
Petri Virolainen on Ystävyyden suurlähettiläs
Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke pyrkii vähentämään autismikirjon henkilöiden yksinäisyyttä. Takana on jo 100 yksikköä ja yli 80 000 km polkupyöräilyä.
Epätyypillinen diagnoosi, tavallinen ja hyvä elämä
Kun Aleksi Rintala nelivuotiaana sai epätyypillisen autismin diagnoosin, tuntui tieto vanhemmista musertavalta. Tänä päivänä äiti Anniina Rintala tietää, ettei elämä pysähdy diagnoosiin. Itse asiassa sitä lakkaa ajattelemasta.
Elämänmittainen seikkailu
Hannu ja Tea Boman eivät hyssyttele, kiertele tai takertele puhuessaan lastensa autismikirjosta. He haluavat kertoa rehellisesti muille, millainen heidän perheensä matka on ollut.
Autismi ja uni – mitä uutta
Viimeisen viiden vuoden aikana on julkaistu paljon uutta tutkimusta autismikirjon häiriöihin liittyvistä uniongelmista. Esiintyvyyteen liittyviä kysymyksiä on saatu tarkennettua ja unihäiriöiden syistä on saatu lisätietoa. Lisäksi strukturoituja hoitomalleja on alettu kehittää ja arvioida.
Rutiineja ja struktuureja
Niin tarpeellisia kuin ne ovatkin, rakkaiden kirjolaistemme struktuurit ja pinttyneet rutiinit voivat meistä neurotyypillisistä joskus tuntua rasittavilta. Onko aina pakko tehdä kaikki samalla tavalla? Täytyykö tavaroiden aina olla samoilla paikoilla? Eikö joskus voisi olla spontaani ja jättää ennakoinnit väliin ja tavarat sekaisin? Vaihtelu virkistää – paitsi autistia.
Lapselle mieluisa ympäristö helpottaa autismin tutkimista
Autismiystävällinen ja lapselle mieluinen ympäristö helpottaa tutkijoita saamaan tietoa autismista, selviää Autismisäätiön kehitysjohtajana toimivan Vesa Korhosen tekemästä väitöstutkimuksesta.
Miltä keskustelu tuntuu?
Vertaileva tutkimus neurotyypillisten ja Asperger-miesten vuorovaikutuskokemuksesta. Keskustelu sisältää moninaisia ilmiöitä: samanmielisyyttä ja erimielisyyttä, kumppanin kokemuksen myötäelämistä ja vastarintaa tämän ideoita kohtaan. Toisaalta ihmiset kokevat vuorovaikutuksen eri tavoin. Jonkun mielestä jatkuva kiusoittelu voi olla ärsyttävää, kun taas toisen mielestä se on hauskaa ja rentoa.