Yksi viidestäkymmenestä tuhannesta – salaperäinen Anna
Anna on yksi vähintään 55 000:sta autismikirjon henkilöstä Suomessa. Anna kuuluu siihen autismikirjon joukkoon, joka ei koskaan ole saanut virallista autismikirjon diagnoosia.
Autismi-lehti
Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
“Olimme päättäneet, että meistä tulee elämänkumppanit”
Toivo ja Merja Huovinen ovat olleet yli 26 vuotta avioliitossa. Toivo, lempinimeltään Topi, sai vasta eläkeiässä tietää, että hänellä on Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosin saaminen avasi aiemmin selittämättömiä tapahtumia niin Topin omassa menneisyydessä kuin Topin ja Merjan parisuhteessakin.
Mummolassa mihinkään ei ole kiire
Autismisäätiön päivätoimintayksikössä sijaitseva Mummola on paikka, jossa ketään ei hoputeta eikä jätetä yksin.
”Poikani Vertti kannustaa minua keksimään ohjelmaa.”
Jari Eronen on 18-vuotiaan Vertin isä ja omaishoitaja.
Autismikirjon poikien isät: Tästä on tullut elämäntapa
Jarmo Koistista (52) ja Hannu Hakosta (64) yhdistää ainakin kaksi asiaa. Toinen on yhteiset juttuhetket autismista saunailloissa, mutta siitä vähän myöhemmin. Toinen on kokemus autistisen pojan kasvattamisesta.
Hyvää isänpäivää – joka päivä
Vertaistukitoiminnassa kuulen aina silloin tällöin ihmettelyjä siitä, miksi ryhmissä käy niin vähän isiä. Yksinkertaisin vastaus on: koska siellä käy niin paljon äitejä! Jonkun on jäätävä kotiin lasten kanssa ja usein se on isä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Yksi olettamus on, että osalla isistä istuu edelleen sitkeässä ajatus, että vertaistukiryhmissä ”avaudutaan” ja nyyhkitään ryhmissä eikä tosimies syty siitä.
Pääkirjoitus: Käypä hoito -suositus tarvitaan nyt
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen tähtäävä sote-hanke etenee kovaa vauhtia. Lakiesitykset ovat valinnanvapauslakia lukuun ottamatta lausuntokierroksella ja tavoitteena on uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutuminen 1.1.2019 alkaen. Tuon päivämäärän jälkeen kuntien vastuulle ei jää minkään tyyppisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaikki vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnan tehtäväksi.
Suhteellisia suruja, muuttuvia murheita
Kulunut sanonta ”pieni lapsi pienet murheet, iso lapsi isot murheet” ei välttämättä pidä paikkaansa autismin kirjon kullannuppujen kohdalla. Pienen kirjolaisen elämässä murheita on yleensä kasapäin yhtä aikaa ennen kuin diagnoosin kautta päästään jyvälle, mistä on kyse, ja tilanne saadaan paremmin hallintaan kuntoutuksen, päiväkodin ja koulun avulla.
Pääkirjoitus: Asumispalvelut irti hankintalain piiristä!
Kesällä satoi ja paistoi. Suomen kesä ei siis tuonut mukanaan mitään yllätyksiä. Sellaistahan elämä on muutenkin, välillä paistaa ja välillä sataa. Siitä huolimatta kesästä, kuten elämästäkin, voi nauttia. Jatkuva sade ja myrskytuulet sen sijaan väsyttävät kenet tahansa.
Kun erityisnuori muuttaa pois kotoa – vanhemmat tunteiden pyörityksessä
Nuoret, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, eivät halua hekään jäädä vinttikamarin pojiksi tai tytöiksi. Kun lapsi muuttaa pois kotoa, erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhemmat joutuvat käymään yleensä vielä rankemman homman ”napanuoran irrottamisessa” kuin neurologisesti tyypillisten nuorten vanhemmat.