Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Vertaistukitoiminnassa kuulen aina silloin tällöin ihmettelyjä siitä, miksi ryhmissä käy niin vähän isiä. Yksinkertaisin vastaus on: koska siellä käy niin paljon äitejä! Jonkun on jäätävä kotiin lasten kanssa ja usein se on isä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Yksi olettamus on, että osalla isistä istuu edelleen sitkeässä ajatus, että vertaistukiryhmissä ”avaudutaan” ja nyyhkitään ryhmissä eikä tosimies syty siitä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen tähtäävä sote-hanke etenee kovaa vauhtia. Lakiesitykset ovat valinnanvapauslakia lukuun ottamatta lausuntokierroksella ja tavoitteena on uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutuminen 1.1.2019 alkaen. Tuon päivämäärän jälkeen kuntien vastuulle ei jää minkään tyyppisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaikki vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnan tehtäväksi.
Kulunut sanonta ”pieni lapsi pienet murheet, iso lapsi isot murheet” ei välttämättä pidä paikkaansa autismin kirjon kullannuppujen kohdalla. Pienen kirjolaisen elämässä murheita on yleensä kasapäin yhtä aikaa ennen kuin diagnoosin kautta päästään jyvälle, mistä on kyse, ja tilanne saadaan paremmin hallintaan kuntoutuksen, päiväkodin ja koulun avulla.
Kesällä satoi ja paistoi. Suomen kesä ei siis tuonut mukanaan mitään yllätyksiä. Sellaistahan elämä on muutenkin, välillä paistaa ja välillä sataa. Siitä huolimatta kesästä, kuten elämästäkin, voi nauttia. Jatkuva sade ja myrskytuulet sen sijaan väsyttävät kenet tahansa.
Nuoret, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, eivät halua hekään jäädä vinttikamarin pojiksi tai tytöiksi. Kun lapsi muuttaa pois kotoa, erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhemmat joutuvat käymään yleensä vielä rankemman homman ”napanuoran irrottamisessa” kuin neurologisesti tyypillisten nuorten vanhemmat.
Omista kokemuksista on hyötyä, kun vertaisosaaja Pia tapaa autismi-diagnoosin saaneiden lasten vanhempia.
“Sanon aina, että elämä voi olla hyvää ja onnellista. Autismin ei tarvitse olla koko perheen identiteetti.”
”Miten te jaksatte?” on erityislasten vanhemmille usein esitetty kysymys. Jotkut se saa kirkumaan ainakin sisäisesti, toiset taas esittävät vastakysymyksen: ”Onko meillä vaihtoehtoja?”.
Autismi ja Katse-tutkimuksessa tutkitaan pienten autististen lasten katsekontaktin käytön kehittymistä ja vahvistamista yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimuksen yhtenä osana lasten vanhempia on ohjattu muun varhaiskuntoutuksen lisäksi houkuttelemaan lapsensa katsekontaktiin tavanomaisissa arjen tilanteissa. Menetelmän tuloksellisuutta on mitattu havainnoimalla lapsen katsekäyttäytymistä sekä mittaamalla psykofysiologisia reaktioita toisen henkilön suoraan katseeseen.
I forskningsprojektet Autismi ja Katse undersöks i samarbete med Tammerfors universitet och Tammerfors universitetssjukhus hur små autistiska barns användning av ögonkontakt kan utvecklas och stärkas. Som ett led i undersökningen har barnens föräldrar handletts att utöver övrig tidig rehabilitering locka sina barn till ögonkontakt i olika vardagliga situationer. Metodens effektivitet har mätts genom observation av barnets blickbeteende och genom mätning av de psykofysiologiska reaktionerna när en annan person ser rakt på barnet.
Huhtikuussa vietettiin YK:n autismitietoisuuden päivää. Teema on tämän jälkeen näkynyt vahvasti myös eri medioissa. Hyvä niin. Moni tuntee jo sanan autismi tai Asperger, mutta harva tietää, millaista autismin kirjon henkilöiden elämä Suomessa on.
