Kokemuskorneri Vanhemmuus autismikirjolla
Vanhemmuus voi olla yhtä aikaa elämän raskain ja kaikkein merkityksellisin tehtävä. Tässä webinaarissa kaksi autismikirjolla olevaa vanhempaa kertoo omista kokemuksistaan vanhemmuuden ilosta, kuormituksesta, jaksamisesta ja perhearjen onnistumisista. Nämä kokemuspuheenvuorot lisäävät ymmärrystä autismikirjon vanhempien arjesta ja siitä, millaista tukea, arvostusta ja tilaa vanhemmuuteen tarvitaan.
Kokemuskorneri järjestetään Zoomissa
keskiviikkona 28.10.2026 klo 18-19
Ilmoittaudu tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/EP/323DAE483C9A199C
Ilmoittautuminen on auki tilaisuuden alkuun saakka. Linkin tilaisuuteen saat ilmoittautumisesi vahvistusviestissä. Mukaan mahtuu ensimmäiset 100 osallistujaa. Tilaisuus on maksuton eikä sitä tallenneta.
Tilaisuudessa puheenvuoron saavat kokemusasiantuntijat:
Mimmi: Kaikki äidit nyt ovat vähän väsyneitä
Mitä tapahtuu, kun vanhemmuuden kuormitus on niin valtavaa, ettei voimavaroja riitä enää työelämään, mutta ulkopuolinen toteaa: ”Kaikki äidit nyt ovat vähän väsyneitä”?
Autistisena yksinhuoltajana vanhemmuus on vaatinut valtavasti sopeutumista, tietoista opettelua ja omista tarpeista tinkimistä. Pahimmillaan se on johtanut burnoutiin ja työelämästä pois jäämiseen. Lapsen kasvaessa voimavaroja on vähitellen vapautunut opiskeluun, yrittäjyyteen ja työelämään.
Henkilökohtainen puheenvuoro haastaa käsityksiä autistisesta vanhemmuudesta ja kertoo, kuinka sama asia voi olla yhtä aikaa elämän raskain ja kaikkein paras.
Juuso: Vanhemmuus autismikirjolla
Lapsiarki on välillä ollut kuormittavaa kun ilmeisesti myös tyttärelläni on autismikirjo ja kun samalla on pitänyt pitää omaa parisuhdetta hänen äitinsä kanssa pystyssä ja omat hommat Helsingissä ym. Mutta en silti vaihtaisi mitään hetkiä tyttäreni ja perheeni kanssa pois, kaikki ne opettaa ja kasvattaa sekä minua että lastani jatkuvasti ja myös lapseni äitiä josta olen äitinä tavattoman ylpeä ja kiitollinen. On tärkeää että ympäristö osaa antaa oman tilan autismi kirjon vanhemman kasvattaa lastaan ja osaa antaa siihen mahdollisuuden ja arvostuksen. Kukaan meistä ei kuitenkaan voi olla täydellinen mutta voi aina yrittää parhaansa ja mielestäni minä autismikirjolla olevana isänä ja lapseni äiti olemme siinä hyvin onnistuneet.
Aiheeseen liittyvää
