Kommentti: Autismikirjon lapsille on turvattava yksilöllinen tuki koulussa
Uudistettu perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki tuli voimaan 1.8.2025. Tarkoituksena on vahvistaa lapsen oikeutta saada tarpeitaan vastaavaa ja riittävää tukea, mutta uudistukseen liittyy myös huolenaiheita autismikirjon oppilaiden kannalta.
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot, kuten ryhmäkohtainen tukiopetus, ovat jatkossa ensisijaisia. Huolena on, että kynnys yksilöllisten oppilaskohtaisten tukitoimien piiriin pääsemiseksi voi muodostua liian korkeaksi. Ryhmäkohtaisesta tuesta ei tehdä mitään seurantaa eikä kirjauksia, jolloin opettajien voi olla vaikea tunnistaa autismikirjon lasten tuen tarpeita.
Oppilaskohtaisen tuen saamista voi vaikeuttaa myös se, että se voi joissain tilanteissa edellyttää uuden opetusryhmän perustamista. Autismiliitto korostaa, että oppilaskohtaisia tukitoimia tulee saada heti, kun tuen tarve ilmenee. On tärkeää, että ongelmat eivät pääse monimutkaistumaan eikä synny oppimisvajeita, jotka vaikeuttaisivat esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumista.
Tuen myöntämisen ei tule perustua pelkästään arvosanoihin, vaan tuen tarvetta arvioitaessa tulee huomioida myös lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi koulussa ja yksilöllinen tuen tarve koulunkäyntiin. Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa tulee hyödyntää myös opiskeluhuollon ammattilaisten moniammatillista osaamista.
Myös koulunkäyntiin tulee saada tukea
Myös koulunkäyntiin tulee saada konkreettista ja tarvittaessa yksilöllistä tukea. Neurokirjon oppilaat voivat olla kognitiivisesti taitavia, mutta tarvitsevat usein tukea esimerkiksi oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten siirtymiin, välitunneille, kaverisuhteisiin ja ruokailutilanteisiin. Tällaista tukea voi antaa esimerkiksi koulunkäynnin ohjaaja, avustaja tai muu koulun aikuinen.
Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle, jotta hänellä on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja osoittaa oppimaansa. Autismikirjon oppilaille tulee turvata tarvittaessa heidän tarvitsemansa yksilölliset järjestelyt, kuten esimerkiksi rauhalliset tilat tehtävien tekemiseen tai ruokailuun, lisäaikaa kokeisiin, vaihtoehtoisia tapoja osaamisen osoittamiseen tai lyhyempi koulupäivä tai -viikko. Moni autismikirjon oppilas tarvitsee aistiesteetöntä ympäristöä ja pienempää ryhmää aistiherkkyyksien takia.
Koulupäivän tai -viikon lyhentämistä tulee täsmentää
Koulupäivän tai -viikon lyhentämisestä on ollut epätietoisuutta uudistetun lain myötä. Opetushallituksen linjauksen mukaan koulupäivää voi lyhentää vain määräaikaisesti terveydellisistä syistä viimesijaisena toimena. Päätös tehdään oppiaineittain enintään neljän kuukauden ajaksi kerrallaan (POL 20 h). Määräajan jälkeen päätös voidaan uusia, mutta koulupäivän lyhentäminen ei saa muodostua pysyväksi ratkaisuksi. Jos koulupäivää lyhennetään, kyse on opetussuunnitelman tavoitteista ja sisällöistä poikkeamisesta.
Autismiliitto katsoo, että koulupäivän lyhentämisen tulisi tarvittaessa olla mahdollista myös pidempiaikaisesti siten, että oppilaalla säilyy mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä, jos hän siihen pystyy (POL 18 §). Tämä asia kaipaisi kuitenkin täsmentämistä viralliselta taholta.
Neurokirjon osaamista vahvistettava
Autismikirjon ja neurokirjon osaamista tulisi vahvistaa henkilöstön täydennyskoulutuksilla sekä huomioimalla neurokirjon teemat opettajankoulutuksessa nykyistä laajemmin. Lisäksi opettajien ja muun kouluhenkilöstön tietoa yhdenvertaisuuslain edellyttämistä kohtuullisista mukautuksista tulee lisätä.
Perusopetuslain uudistuksessa on kyse isosta koulujen toimintakulttuurin muutoksesta, jonka toimeenpano vaatisi riittävää tukea. Uudistuksen tavoitteet voivat toteutua vain, jos kuntien opetustoimet, rehtorit, opettajat ja muu kouluhenkilöstö sitoutuvat uusiin toimintatapoihin. Keskeistä on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja tarjota varhaista tukea heti kun tuen tarve ilmenee. Autismikirjon oppilaille tärkeää on esimerkiksi aistiesteetön oppimisympäristö, pieni opetusryhmä sekä kohtuulliset mukautukset ja yksilölliset järjestelyt. Nämä lähtökohdat voidaan laittaa kuntoon jo ennen kuin ongelmat syntyvät. Avustaja-, ohjaaja- ja opettajaresurssit sekä opiskeluhuollon resurssit tulee mitoittaa niin, että oppilaiden oikeudet oppimisen ja koulunkäynnin tukeen voivat käytännössä toteutua lain edellyttämällä tavalla.
Teksti Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto
Kuva Helin Vesala
