Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Harrastuksilla voi olla suuri merkitys autismikirjolla olevalle lapselle ja nuorelle. Niiden parissa pääsee harjoittamaan ja luomaan myös sosiaalisia suhteita. Harrastaminen tuo mukanaan onnistumisen kokemuksia ja samalla se voi olla myös keino rentoutua ja lisätä mielen hyvinvointia.
Autismin on perinteisesti ajateltu olevan neljä kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. Viime vuosina on raportoitu pienempiä sukupuolieroja esiintyvyydessä.
Murrosiässä ihmisen mieli ja keho kokevat suuria mullistuksia. Jokainen nuori kohtaa kipeitä asioita. Autismikirjon nuorella nämäkin kokemukset saattavat poiketa valtavirrasta ja vaatia vahvempaa tukea.
Suomen Autismikirjon Yhdistyksen Autismikirjon avaimet vaikuttamiseen -hankkeessa on tuotettu uusi autismi- ja neurokirjon sanasto. Tarve uudistuksille on ollut yhteisössä tiedossa jo pitkään, sillä neuromonimuotoisuutta käsittelevä termistö on monin osin puutteellinen, vanhentunut tai leimaava. Nyt luoduissa käsitteissä on pyritty kunnioittavan ja omaa kokemusta heijastelevan kielen kehittämiseen.
Keväällä ja kesällä moni mietiskeli ja kyselikin, mihin Autismiliitto on seuraavaksi menossa. Päivi Norvapalon puheenjohtajakauden päättyminen ja toiminnanjohtajan vaihdos Tarja Parviaisen jatkaessa uraansa muualla ovat herättäneet kysymyksiä niin liiton toimistolla kuin jäsenyhdistyksissäkin. Vaikka henkilöt näillä paikoilla vaihtuvat, Autismiliitto jatkaa työtään.
Neljä autismikirjon lapsen tai nuoren vanhempaa kertoi Karolina Lamrothille Autismiyhdistys PAUTista perheen saamasta tuesta. Vanhemmilta kysyttiin millainen palvelujärjestelmästä saatu tuki lapselle tai perheelle on toiminut parhaiten. Lisäksi vanhemmat jakoivat heillä hyvin toimineita arjen vinkkejä.
Laissa määriteltyä omaishoidon tukea haetaan kunnista, vertaistukea löytyy omaishoitajayhdistyksistä.
Sanna Raudaskosken erityislapsiperhe on vuosien mittaan tarvinnut monenlaista apua. Sitä olisi hyvin konkreettisesti tarvittu silloin, kun perheen poika sai pienenä kaksoisdiagnoosin.
Selektiivinen mutismi on eräs autisteillakin esiintyvä tapa reagoida äärimmäisen ahdistaviin tilanteisiin, ihmisiin tai olosuhteisiin. Sana ”selektiivinen” ei tässä viittaa tahdonalaiseen valikoivuuteen. Se tarkoittaa vain, ettei puhekyvyn menetys ole pysyvää, vaan tila korjautuu itsestään stressin helpottaessa.
Saana Uusitalo piirtää mielellään, on taitava englannissa, viihtyy luonnossa ja tykkää pelaamisesta. Hän on kuin kuka tahansa 15-vuotias – paitsi ettei hän puhu kodin ulkopuolella mitään.
