Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Äärimmäinen tai pakonomainen vaatimusten välttely (PDA) on käyttäytymispiirteiden kokonaisuus, jonka Iso-Britannian National Autistic Society määrittelee kuuluvaksi autismikirjon alle. PDA tarkoittaa itseen kohdistuvien vaatimusten välttelyä millä tahansa keinoin. Vähäisen tutkimustiedon vuoksi PDA:ta ei ole kuitenkaan kansainvälisessä tautiluokituksessa otettu mukaan autismikirjoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi joulukuussa 2022 Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -oppaan. Oppaan tavoitteena on yhtenäistää ja selkeyttää lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamista ja vastuunjakoa, tukea kuntoutujalähtöistä kuntoutuksen suunnittelua sekä oikea-aikaista kuntoutuksen järjestämistä.
Kun minä puren itseäni, hakkaan päätäni seinään, heittelen ja rikon tavaroita, käyttäydyn uhkaavasti ja väkivaltaisesti, tai sulkeudun itseeni ja lakkaan kommunikoimasta, en halua silloin rikkoa sinua, vaan yritän auttaa itseäni. En halua aiheuttaa ongelmia sinulle; haluan auttaa minua, että oloni lakkaisi olemasta niin vaikea.
Autismikirjon kanssa elävän murrosikä voi olla tuplaraskas, kuten Paula Kivelä, 28, tietää. Yläaste oli haastavaa aikaa, sillä hän olisi halunnut olla samanlainen kuin neurotyyppiset kaverinsa. Siirtymävaiheeseen aikuisuuteen auttoi oikeanlainen koulu, jonka myötä Paula oppi hyväksymään itsensä sellaisena kuin on – ainutlaatuisena.
Nuorisojärjestö Protu on julkaissut Prometheus-leireistä autismiystävälliset ohjeet, joihin voi tutustua ennen leirille ilmoittautumista ja osallistumista. Ohjeet kertovat, mitä tapahtuu ennen leiriä, leirin aikana ja sen jälkeen. Ohjeista voi olla apua esimerkiksi neurokirjolla oleville, ja ne on laadittu yhteistyössä Autismiliiton kanssa.
Koronapandemia merkitsi monelle autismikirjon nuorelle eristymisen aikaa ja lisäsi muutenkin ahdistusta. Toiset nuoret taas nauttivat kotona opiskelusta ja asioiden tekemisestä omaan tahtiin.
Mitä tarvitsen, jotta minun arkeni olisi mahdollisimman toimivaa? Tätä kysymystä olen pohtinut siitä lähtien, kun diagnoosini jokunen vuosi sitten sain. Tutkittavaa vielä riittää, mutta joitakin hyvän arkeni reseptin ainesosia olen tunnistanut. Tarvitaan ainakin:
Tietoisuus neurokirjosta on kasvanut, mutta samalla diagnoosin tarpeellisuutta on alettu kyseenalaistaa. Pelätään, että kaikenlainen erilaisuus (mitä se nyt sitten tarkoittaakaan) nähdään diagnooseina ja ihmiset rakentavat koko identiteettinsä niiden varaan. Johanna Kyllösen mielestä neurokirjon kokonaisvaltaista vaikutusta ihmisen koko elämään ja identiteettiin ei edes haluta ymmärtää yhteiskunnassa.
Alice kertoo karun tarinan siitä, miten hänen kohdallaan kaikki turvaverkot pettivät. Kukaan ei ymmärtänyt tai tukenut ennen kuin tilanne vaikutti toivottomalta. Diagnoosi auttoi Alicea ymmärtämään, ettei hän ole viallinen. Ajan kanssa hänen itseluottamuksensa on vahvistunut, ja hän on matkalla kohti parempaa vointia.
Suuri osa työssä käyvistä huolehtii ansiotyönsä ohella tukea tarvitsevasta läheisestään. Läheisen asioiden hoitaminen kesken työpäivän, tasapainottelu odotusten ja velvollisuuksien kanssa sekä haasteet jaksamisessa näkyvät kuormitustekijöinä arjessa sekä työelämässä. Tämän tietää myös lapsensa omaishoitajana toimiva Marianna Pere.
