
Lisätietoja luennoista
Talvipäivillä kuulemme puheenvuoroja itsemääräämisoikeudesta, autismikirjon oppilaista ja työelämävalmiuksista. Lisäksi kuulemme Green care – näkökulmasta, seksuaalisuudesta ja vanhempien jaksamisesta. Myös tunnevalo ja neurovahvistava näkökulma ovat mukana . Tältä sivulta voit lukea lisätietoa luentojen aiheista.
Sisällysluettelo
Klikkaamalla sisällysluettelon otsikoita siirryt sinua kiinnostavaan osioon tekstissä.
Perjantai 7.2.2025
Marianna Stolbow, Tietokirjailija, parisuhdekouluttaja
Parityössäni kuulin toistuvasti kertomuksia, joiden keskiöön nousi jokin diagnoosi sekä uuvuttava tai jopa rampauttava empatian puute. Empatiavajetta ilmeni niin ympäristössä kuin perheenjäsentenkin kesken. Empatiavaje uuvutti yhtä lailla ammattilaisten kohtaamisissa kuin myös kumppaneiden välillä, mikä johti usein ajatukseen, että juuri kumppani olli väärä. Koska ulkopuolelta on helppo nähdä, mitkä kaikki asiat arkea kampittivat ja ettei pulma alkuunkaan johtunut vain yhdestä lapsesta tai vain yhdestä kumppanista, lähdin tutkimaan asiaa ja huomasin, kuinka yksinkertaisten otsikoiden taakse kätkeytyi monenkirjava todellisuus.
Kuinka latautunutta häriö-termiä käytettiin, kuinka yksinkertaistavasti ulkopuoliset kommentoivat diagnoosien lisääntymisiä, kuinka monenkirjavia kokemuksia samat termit kätkivät sisäänsä ja kuinka paljon diagnostiikassa löytyi ristivetoa.
Olen kuvannut opintomatkaani sirkukseksi: sirkus perheissä sekä ympäristön erilaisissa käytänteissä ja siinä, kuinka paljon empatian ja ymmärryksen löytyminen on tuurista kiinni. Kolmannen sirkuksen kohtasin tutustuessani siihen, mitä itse diagnoosista kirjoitetaan.
Termejä käytetään kevyesti, virheellisiä näkemyksiä toistetaan. Ominaisuudet määritellään korjattaviksi. Matkasta muodostui vastauksia etsivälle todella mielenkiintoinen ja hämmentävä kokonaisuus.
Kokemuspuheenvuoro: Empaattinen kohtaaminen korjaa
Puhujana Anna Korhonen, Autismiliiton kokemusasiantuntija ja vertaisosaaja. Hänet tunnetaan myös vaikuttamistyöstä Instagramissa nimimerkillä @annakirjolla.
Anna kertoo puheenvuorossaan oman kokemustarinansa empaattisen kohtaamisen merkityksestä.
Satu Häkkinen, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL (VET)
Autismikirjon lasten ja hänen vanhempiensa kohtaaminen terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeää. Kohtaaminen mahdollistaa molemminpuolisen luottamuksen ja luo turvan tunnetta. Kohtaamiseen liittyy kuitenkin myös esteitä, joiden tunnistaminen ja purkaminen vahvistavat sekä asiakkaan, että työntekijän mahdollisuuksia tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen.
Kokemuspuheenvuoro:
Kohtaamisen voima ja haasteet – neurokirjolainen terveydenhuollon poluilla
Puhujana Suvi Suominen, keski-ikäisenä diagnosoitu autistinen ADHD, joka toivoo helpompaa elämää tuleville neurokirjon sukupolville. Monisairas eläkeläinen, jolla on vuosikymmenten kokemus kirjolla olevan haasteista terveydenhuollon rattaissa niin aikuisena kuin autistisen lapsen vanhempana.
Suvi Suominen tuo puheenvuorossaan esiin, että neurokirjolla oleville terveydenhuollossa asioiminen on usein haastavaa. Kohtaamiset voivat mennä pieleen kommunikaatio-ongelmien vuoksi, mikä voi johtaa hoitotraumoihin tai huonoon hoitoon.
Kirjolla olevien voi olla vaikea saada itseään ymmärretyksi, erityisesti tilanteissa, jotka ovat heille jo valmiiksi kuormittavia. Tämä voi johtaa väärään hoitoon, vääriin diagnooseihin ja väkisin tehtyihin toimenpiteisiin. Lisäksi neurokirjolla olevien poikkeavat kivun ilmaisut tai vaikeudet sietää esimerkiksi kosketusta jäävät usein ymmärtämättä.
Tanja Salisma, juristi, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Pyrin avaamaan, mitä itsemääräämisoikeus oikeudellisena käsitteenä ja käytännössä tarkoittaa, ja kuinka sitä tulee palveluissa vahvistaa sekä toisaalta voidaan tiukoin edellytyksin joskus myös rajoittaa.
Kokemuspuheenvuoro: Autismikirjolla olevan itsemääräämisoikeus
Puhujana Juuso Juntunen, kokemusasiantuntija, vertaisosaaja sekä kokemuskouluttaja.
Itsemääräämisoikeus kuuluu ihan meille kaikille. Autismikirjolla olevalla pitää saada olla mahdollisuus itse päättää milloin ja millaista tukea haluaa. Autismikirjolla olevan on oikeus päättää itse haluaako hyvin vahvaa tukea vai pienimuotoista tukipalvelua. Tukiasunnoissa olisi erityisen tärkeää, että siellä asuvalla autismikirjon henkilöllä on oikeus itse päättää, mihin yhteisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuu.
On erityisen tärkeää myös, että kukaan ei puutu liikaa toisen asioihin, sillä se saattaa heikentää autismikirjolla olevan itsetuntoa ja tuoda sellaisen kuvan itsestään, ettei pysty tai osaa tai saa sanoa mielipidettään ja/tai tehdä asioita, mistä itse tykkää. Jos tällaista kuitenkin tapahtuu, siihen olisi jonkun ohjaajan asumisessa ja myös päivätoiminnassa puututtava.
Päivi Norvapalo, ohjaava opettaja, KM, erityisopettaja, työnohjaaja, Nepsy-valmentaja
Autismikirjon oppilaan oppimisessa on tärkeää huomioida perusperiaatteet onnistuneen oppimisen mahdollistamiseksi. Näitä tärkeitä perusasioita ovat strukturointi ja selkiyttäminen, aistiherkkyyksien huomioiminen, sosiaalisesti tukeva ympäristö ja vahvuuksiin keskittyminen. Näitä ei voi ohittaa vaan ne säilyvät kivijalkana, joka mahdollistaa autismikirjon oppilaan oppimisen. Autismikirjon oppilaan koulunkäynti lähikoulussa on usein lähtökohta ja oppimisen tuen avulla voidaan muokata sopivanlaista tukea autismikirjon oppilaalle. Joskus ollaan tilanteessa, jossa voidaan joutua muokkaamaan myös opetuksen tapaa, aikatauluja ja sisältöä. Opetusjärjestelyjen räätälöiminen on tärkeää oppimismotivaation säilyttämiseksi ja oppimisen mahdollistamiseksi erityisesti silloin, jos oppiminen tai opetus ei suju toivotunlaisesti. Katsomme yhdessä myös oppimisen tuen erilaisia mahdollisuuksia.
Syyskuussa 2024 julkaistiin opas Moninaisuutta tukemassa, Työkaluja Nepsy-ystävällisen kouluympäristön kehittämiseen, jonka tein kollegani kanssa. Siinä on kouluille (myös muut ympäristöt voivat soveltuen käyttää) reflektointityökalu, jolla he voivat arvioida oman koulun nepsy-ystävällisyyttä. Siinä on arviointilomake, jolla voi nähdä missä on vielä kehitettävää ja mitkä asiat ovat jo nyt nepsy-ystävällisiä. Tutustumme yhdessä myös tähän arviointityökaluun. Oppaan saa ladattua Valterin sivuilta ilmaiseksi. https://www.valteri.fi/tuote/moninaisuutta-tukemassa-tyokaluja-nepsy-ystavallisen-kouluympariston-kehittamiseen/
Marika Mäkinen, Erityisopettaja, KM, työnohjaaja, tohtorikoulutettava, Spesia Asiantuntijapalvelut
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on merkittävä koulutus- ja työelämäpolku laaja-alaista tukea tarvitsevalle autismikirjon nuorelle. Miten rakennetaan työelämäpolku opinnoista työhön ja erilaisiin työtehtäviin? Millaista työelämään valmentautumista oikeasti tarvitaan?
Tutkitusti työhön tehdyt mukautukset sekä työtehtävien ja työympäristön selkeyttäminen edesauttavat työn tekemistä ja vähentävät kuormittuneisuutta. Miten työpaikalla voidaan tukea käytännössä autismikirjon henkilöä työssään? Millaista yhteistyötä tarvitaan oppilaitoksen ja työelämän välillä?
Kokemuspuheenvuoro: Konsteja ja kompastuskiviä – työharjoittelussa ja työssä selviytyminen
Puhuja Tuula Niinikangas on neuromoninainen kulkija ja yrittäjä, maailman tarkkailija ja utelias oppija. Hän on myös Autismiliiton koulutettu kokemusasiantuntija, jonka viisihenkisen perheen jokainen jäsen on autismikirjolla.
Työssään Tuula on kulkenut nuorten asiakkaiden rinnalla opiskelun, työelämän ja itsenäistymisen poluilla niin neuropsykiatrisena valmentajana kuin Kelan Nuotti-valmentajanakin. Hän on konsultoinut opiskelu- ja työyhteisöissä autismitietoisuutta vahvistaen.
Työelämän lisäksi Tuula on kotioloissa seurannut perheenjäsenten vaiheita kohti työelämää. Myöskään oma työllistyminen ei ole ollut mutkatonta. Näistä kaikista näkökulmista käsin hänelle on kertynyt monenlaisia kokemuksia työelämään solahtamisen haasteista ja onnistumisista, joista kuulemme Tuulan puheenvuorossa.
Lauantai 8.2.2025
Salla Hewitt , neurokirjon asiantuntija, sosionomi AMK / Kirjon kirjat
Neurovahvistava lähestymistapa on neuromoninaisuutta arvostava ja vahvistava viitekehys, jonka pohjalta voimme ymmärtää ihmiskunnan luonnollista monimuotoisuutta. Se edistää yhdenvertaisuutta ja luo esteetöntä, kaikille turvallista maailmaa, jossa neurokirjon lasten, nuorten ja aikuisten ei tarvitse sinnitellä jaksamisensa äärirajoilla, ahtautua neurotyypilliseen muottiin, piilottaa omia ainutlaatuisia ominaisuuksiaan ja ohittaa omia tarpeitaan. Puheenvuorossa pohditaan neurovahvistavan lähestymistavan mahdollisuuksia autismikirjon henkilöiden hyvinvoinnin vahvistamisessa ja palvelujärjestelmämme toimintakulttuurin muutoksessa.
Kokemuspuheenvuoro: Neurovahvistava kohtaaminen lisää luottamusta ja hyvinvointia
Puhujana Kirsikka Stenlund, Autismiliiton kokemusasiantuntija. Stenlund tekee myös vaikuttamistyötä Instagramissa nimimerkillä @kirjava_kirjo
Ammattilaisen käyttämällä kielellä ja oikealla tiedolla on kohtaamisissa suuri merkitys. Käytetty kieli ja termit luovat ihmisille erilaisia mielikuvia – niin hyvässä kuin pahassakin.
Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti Nacs
Miksi seksuaalisuudesta voi olla hankala puhua ja mistä on hyvä aloittaa? Miten voi luoda mahdollisuudet seksuaalisuuden tukemiselle, huomioimiselle ja mitä on hyvä tietää seksuaalisuuden erityiskysymyksistä autisminkirjon ihmisten elämässä?
Kokemuspuheenvuoro: Autistin haavoittuva seksuaalisuus
Puhujana Tarja Korhonen, joka on mm. Autismiliiton koulutettu kokemusasiantuntija ja vertaisosaaja. Hän toimii useiden järjestöjen luottamustehtävissä ja on tekemässä näkyväksi ja kuuluvaksi heikommassa asemassa olevien todellisuutta.
Tarja käsittelee puheenvuorossaan autismin kirjolla olevan alttiutta hyväksikäytölle ja seksuaaliväkivallalle sekä seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin rakentumisen haasteita ilman ymmärrystä tai tietoa omasta kirjoisuudesta.
Jonna Geitel, asiantuntija, psykofyysinen fysioterapeutti, nepsy-valmentaja, Amo, Autismisäätiö
Sanna Kara, projektipäällikkö, psykoterapeutti, toimintaterapeutti (YAMK), Autismisäätiö
Vanhempien jaksamiseen vaikuttavat tekijät Sun huki -hankkeessa vanhemmilta kerätyn sekä tutkimuksellisen tiedon valossa. Vanhemman hyvinvoinnin tukeminen hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisiin menetelmiin pohjautuvalla Hyvinvoiva vanhempi etävalmennuksella.
Kokemuspuheenvuoro: Tehdään huomisesta hyvä päivä
Puhujana Pekka Heikkinen, poliisi, hätäkeskuksen vuoromestari, stressinhallintavalmentaja, kokemusasiantuntija, vertaisosaaja.
Pekka kertoo kokemuspuheenvuorossaan vanhemman jaksamisesta ja hyvinvoinnin tukemisesta: millä sopeutua, edetä ja vahvistua – yhdessä lapsesi kanssa?
Laura Kemppainen, Hattaramäen hevostila
Suomalainen luonto on monipuolinen aina niityiltä kallioille. Sen monimuotoisuus tarjoaa jokaiselle ihmiselle oman tavan liikkua, elpyä taikka voimaantua. Terveysmetsät voi ottaa osaksi kohtaamispaikkaa esimerkiksi nuotiolla nokipannukahvien lomassa keskustelu soljuu luontevasti. Luovuudella ei ole rajaa kun toimitaan luontokohteessa, jota voidaan toteuttaa laajasti eri menetelmin taikka erilaisia tiloja hyödyntäen. Luonto tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa haaveita taikka unelmia. Tule kuulemaan kuinka neuropsykiatrisen valmennuksen kentällä käytetään hyödyksi terveysmetsää, kohdataan toisemme, toteutetaan unelmia, annetaan luovuuden kukkia ja tehdään mahdottomasta mahdollinen.
Kokemuspuheenvuoro: Luonto mielen rauhoittajana
Puhujana Suvi Heilman, joka on Autismiliiton kouluttama kokemusasiantuntija ja vertaisohjaaja. Suvi on koulutukseltaan luonto-ohjaaja ja ohjaa Suomen Autismikirjon yhdistyksessä (ASY) voimaannuttavia luontoretkiä. Häntä kiinnostaa liikuntafysiologia, soveltava liikunta ja terveysmetsän vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Suvi Heilman puhuu talvipäivillä Suomen luonnon merkityksestä mielen rauhoittajana ja sen vaikuttavuudesta autismikirjon vertaisryhmissä, joissa hän on useita vuosia ohjannut luontoretkiä.
Maiju Lehto, projektipäällikkö, Rinnekodit
Elämme maailmassa, jossa on mahdollisuuksien lisäksi myös monenlaisia ongelmia. Tarvitsemme uudenlaisia osallistamisen tapoja ja keinoja kuulla asioista, jotka estävät toivottavan tulevaisuuden. Diakonissalaitos on yhdessä Rinnekotien asiakkaiden kanssa kehittänyt esteettömämpiä ja saavutettavampia menetelmiä, jotta ajatusten jakaminen tulevaisuudesta olisi mahdollista mahdollisimman monelle. Mitä ajatuksia tulevaisuudesta on herännyt autismikirjon henkilöiden kanssa pidetyissä tulevaisuustyöpajoissa? Esityksessä annetaan myös konkreettisia vinkkejä, miten voit aloittaa oman tulevaisuustyön ja miksi se kannattaa.
Cheyenne Järvinen, Neuromoninaisten perustaja
Pauliina Moilanen, Neuromoninaisten koulutusvastaava
Itsemääräämisteoria on psykologian tutkimuksen moderni klassikko, jonka mukaan ihmiset tarvitsevat autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta siinä missä ruokaa, suojaa ja lepoa. Autistien kohtaamisessa nämä psykologiset perustarpeet saattavat jäädä tyydyttämättä ymmärryksen puutteen vuoksi. Neuromoninaiset valaisevat, miten autistit voivat saavuttaa autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksen yhteiskunnassamme.
Neuromoninaisten esittely
Neuromoninaiset tuottaa lähestyttävää somesisältöä neuromoninaisuudesta sekä kouluttaa ja konsultoi organisaatioita neurokirjon ihmisten kohtaamisesta, osallisuudesta ja esteettömyydestä.
Aihealueet