Lisätietoja luennoista

Marianna Stolbow, Tietokirjailija, parisuhdekouluttaja

Parityössäni kuulin toistuvasti kertomuksia, joiden keskiöön nousi jokin diagnoosi sekä uuvuttava tai jopa rampauttava empatian puute. Empatiavajetta ilmeni niin ympäristössä kuin perheenjäsentenkin kesken. Empatiavaje uuvutti yhtä lailla ammattilaisten kohtaamisissa kuin myös kumppaneiden välillä, mikä johti usein ajatukseen, että juuri kumppani olli väärä. Koska ulkopuolelta on helppo nähdä, mitkä kaikki asiat arkea kampittivat ja ettei pulma alkuunkaan johtunut vain yhdestä lapsesta tai vain yhdestä kumppanista, lähdin tutkimaan asiaa ja huomasin, kuinka yksinkertaisten otsikoiden taakse kätkeytyi monenkirjava todellisuus. 

Kuinka latautunutta häriö-termiä käytettiin, kuinka yksinkertaistavasti ulkopuoliset kommentoivat diagnoosien lisääntymisiä, kuinka monenkirjavia kokemuksia samat termit kätkivät sisäänsä ja kuinka paljon diagnostiikassa löytyi ristivetoa. 

Olen kuvannut opintomatkaani sirkukseksi: sirkus perheissä sekä ympäristön erilaisissa käytänteissä ja siinä, kuinka paljon empatian ja ymmärryksen löytyminen on tuurista kiinni. Kolmannen sirkuksen kohtasin tutustuessani siihen, mitä itse diagnoosista kirjoitetaan. 

Termejä käytetään kevyesti, virheellisiä näkemyksiä toistetaan. Ominaisuudet määritellään korjattaviksi. Matkasta muodostui vastauksia etsivälle todella mielenkiintoinen ja hämmentävä kokonaisuus.   

Satu Häkkinen, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL (VET) 

Autismikirjon lasten ja hänen vanhempiensa kohtaaminen terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeää. Kohtaaminen mahdollistaa molemminpuolisen luottamuksen ja luo turvan tunnetta. Kohtaamiseen liittyy kuitenkin myös esteitä, joiden tunnistaminen ja purkaminen vahvistavat sekä asiakkaan, että työntekijän mahdollisuuksia tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen. 

Tanja Salisma, juristi, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Pyrin avaamaan, mitä itsemääräämisoikeus oikeudellisena käsitteenä ja käytännössä tarkoittaa, ja kuinka sitä tulee palveluissa vahvistaa sekä toisaalta voidaan tiukoin edellytyksin joskus myös rajoittaa. 

Päivi Norvapalo, ohjaava opettaja, KM, erityisopettaja, työnohjaaja, Nepsy-valmentaja 

Autismikirjon oppilaan oppimisessa on tärkeää huomioida perusperiaatteet onnistuneen oppimisen mahdollistamiseksi. Näitä tärkeitä perusasioita ovat strukturointi ja selkiyttäminen, aistiherkkyyksien huomioiminen, sosiaalisesti tukeva ympäristö ja vahvuuksiin keskittyminen. Näitä ei voi ohittaa vaan ne säilyvät kivijalkana, joka mahdollistaa autismikirjon oppilaan oppimisen. Autismikirjon oppilaan koulunkäynti lähikoulussa on usein lähtökohta ja oppimisen tuen avulla voidaan muokata sopivanlaista tukea autismikirjon oppilaalle. Joskus ollaan tilanteessa, jossa voidaan joutua muokkaamaan myös opetuksen tapaa, aikatauluja ja sisältöä. Opetusjärjestelyjen räätälöiminen on tärkeää oppimismotivaation säilyttämiseksi ja oppimisen mahdollistamiseksi erityisesti silloin, jos oppiminen tai opetus ei suju toivotunlaisesti. Katsomme yhdessä myös oppimisen tuen erilaisia mahdollisuuksia.  

Syyskuussa 2024 julkaistiin opas Moninaisuutta tukemassa, Työkaluja Nepsy-ystävällisen kouluympäristön kehittämiseen, jonka tein kollegani kanssa. Siinä on kouluille (myös muut ympäristöt voivat soveltuen käyttää) reflektointityökalu, jolla he voivat arvioida oman koulun nepsy-ystävällisyyttä. Siinä on arviointilomake, jolla voi nähdä missä on vielä kehitettävää ja mitkä asiat ovat jo nyt nepsy-ystävällisiä. Tutustumme yhdessä myös tähän arviointityökaluun. Oppaan saa ladattua Valterin sivuilta ilmaiseksi.  https://www.valteri.fi/tuote/moninaisuutta-tukemassa-tyokaluja-nepsy-ystavallisen-kouluympariston-kehittamiseen/

Marika Mäkinen, Erityisopettaja, KM, työnohjaaja, tohtorikoulutettava, Spesia Asiantuntijapalvelut 

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on merkittävä koulutus- ja työelämäpolku laaja-alaista tukea tarvitsevalle autismikirjon nuorelle. Miten rakennetaan työelämäpolku opinnoista työhön ja erilaisiin työtehtäviin? Millaista työelämään valmentautumista oikeasti tarvitaan?  

Tutkitusti työhön tehdyt mukautukset sekä työtehtävien ja työympäristön selkeyttäminen edesauttavat työn tekemistä ja vähentävät kuormittuneisuutta. Miten työpaikalla voidaan tukea käytännössä autismikirjon henkilöä työssään? Millaista yhteistyötä tarvitaan oppilaitoksen ja työelämän välillä? 

Salla Hewitt , neurokirjon asiantuntija, sosionomi AMK / Kirjon kirjat 

Neurovahvistava lähestymistapa on neuromoninaisuutta arvostava ja vahvistava viitekehys, jonka pohjalta voimme ymmärtää ihmiskunnan luonnollista monimuotoisuutta. Se edistää yhdenvertaisuutta ja luo esteetöntä, kaikille turvallista maailmaa, jossa neurokirjon lasten, nuorten ja aikuisten ei tarvitse sinnitellä jaksamisensa äärirajoilla, ahtautua neurotyypilliseen muottiin, piilottaa omia ainutlaatuisia ominaisuuksiaan ja ohittaa omia tarpeitaan. Puheenvuorossa pohditaan neurovahvistavan lähestymistavan mahdollisuuksia autismikirjon henkilöiden hyvinvoinnin vahvistamisessa ja palvelujärjestelmämme toimintakulttuurin muutoksessa. 

Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, Erityistason seksuaaliterapeutti Nacs

Miksi seksuaalisuudesta voi olla hankala puhua ja mistä on hyvä aloittaa? Miten voi luoda mahdollisuudet seksuaalisuuden tukemiselle, huomioimiselle ja mitä on hyvä tietää seksuaalisuuden erityiskysymyksistä autisminkirjon ihmisten elämässä? 

Jonna Geitel, asiantuntija, psykofyysinen fysioterapeutti, nepsy-valmentaja, Amo, Autismisäätiö 

Sanna Kara, projektipäällikkö, psykoterapeutti, toimintaterapeutti (YAMK), Autismisäätiö 

Vanhempien jaksamiseen vaikuttavat tekijät Sun huki -hankkeessa vanhemmilta kerätyn sekä tutkimuksellisen tiedon valossa. Vanhemman hyvinvoinnin tukeminen hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisiin menetelmiin pohjautuvalla Hyvinvoiva vanhempi etävalmennuksella.   

Laura Kemppainen, Hattaramäen hevostila

Suomalainen luonto on monipuolinen aina niityiltä kallioille. Sen monimuotoisuus tarjoaa jokaiselle ihmiselle oman tavan liikkua, elpyä taikka voimaantua. Terveysmetsät voi ottaa osaksi kohtaamispaikkaa esimerkiksi nuotiolla nokipannukahvien lomassa keskustelu soljuu luontevasti. Luovuudella ei ole rajaa kun toimitaan luontokohteessa, jota voidaan toteuttaa laajasti eri menetelmin taikka erilaisia tiloja hyödyntäen. Luonto tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa haaveita taikka unelmia. Tule kuulemaan kuinka neuropsykiatrisen valmennuksen kentällä käytetään hyödyksi terveysmetsää, kohdataan toisemme, toteutetaan unelmia, annetaan luovuuden kukkia ja tehdään mahdottomasta mahdollinen. 

Maiju Lehto, projektipäällikkö, Rinnekodit

Elämme maailmassa, jossa on mahdollisuuksien lisäksi myös monenlaisia ongelmia. Tarvitsemme uudenlaisia osallistamisen tapoja ja keinoja kuulla asioista, jotka estävät toivottavan tulevaisuuden. Diakonissalaitos on yhdessä Rinnekotien asiakkaiden kanssa kehittänyt esteettömämpiä ja saavutettavampia menetelmiä, jotta ajatusten jakaminen tulevaisuudesta olisi mahdollista mahdollisimman monelle. Mitä ajatuksia tulevaisuudesta on herännyt autismikirjon henkilöiden kanssa pidetyissä tulevaisuustyöpajoissa? Esityksessä annetaan myös konkreettisia vinkkejä, miten voit aloittaa oman tulevaisuustyön ja miksi se kannattaa.

Cheyenne Järvinen, Neuromoninaisten perustaja 

Pauliina Moilanen, Neuromoninaisten koulutusvastaava 

Itsemääräämisteoria on psykologian tutkimuksen moderni klassikko, jonka mukaan ihmiset tarvitsevat autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta siinä missä ruokaa, suojaa ja lepoa. Autistien kohtaamisessa nämä psykologiset perustarpeet saattavat jäädä tyydyttämättä ymmärryksen puutteen vuoksi. Neuromoninaiset valaisevat, miten autistit voivat saavuttaa autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksen yhteiskunnassamme. 

Neuromoninaisten esittely 

Neuromoninaiset tuottaa lähestyttävää somesisältöä neuromoninaisuudesta sekä kouluttaa ja konsultoi organisaatioita neurokirjon ihmisten kohtaamisesta, osallisuudesta ja esteettömyydestä.