Eduskuntavaalitavoitteet 2023

ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismiliitto ovat valmistelleet yhdessä vaalitavoitteet kevään 2023 eduskuntavaaleja varten neurokirjon ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Liitot haluavat nostaa omana kokonaisuutenaan esiin neurokirjon henkilöiden yhdenvertaisuuden edistämisen tarpeet muun muassa opiskeluun ja työhön liittyen.

Arviolta noin 10 %:lla väestöstä on kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä (jatkossa neurokirjo), kuten adhd, autismikirjo, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö. Kyseessä on iso ryhmä, ja neurokirjo koskettaa monia paitsi suoraan myös välillisesti perheiden ja läheisten kautta. Neurokirjon piirteet ovat synnynnäisiä ja koko elämän mittaisia, mutta suurta vaihtelua on siinä, missä vaiheessa ne havaitaan. Diagnosointi saattaa usein viivästyä.

1. Yhdenvertainen ja kaikille sopiva koulu ja opiskelu

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen toteutus vaihtelee paljon eri kunnissa ja kouluissa, ja toteutuu monin paikoin puutteellisesti neurokirjon lapsilla ja nuorilla (adhd, autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriö, Tourette). Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn tulosten mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tarpeiden mukaiset mukautukset toteutuivat kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla.

Yhtenäinen oppimisen ja koulunkäynnin tuki ulotetaan koko koulutusjärjestelmään varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle.

• Täsmennetään perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tuen sisältöjä. Neurokirjon lasten toimintarajoitteet, tarpeiden mukaiset tukitoimet ja oppimisympäristön mukautukset tulee huomioida tuen sisällöissä. Tehostetusta tuesta tulee tehdä valituskelpoinen hallintopäätös.
• Selvitetään tuen kolmiportaisen mallin tarve ja soveltuvuus toisella asteella lainsäädäntömuutosten taustaksi. Uudistetaan ja yhtenäistetään toisen ja kolmannen asteen koulutuksen lainsäädäntöä siten, että oppilaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaava tuki jatkuu yhtenäisenä perusopetuksen jälkeen. Selkiytetään tuen järjestämisen vastuutahoa toisella ja kolmannella asteella.

Tuen toteuttamiseen varmistetaan riittävät ja pysyvät resurssit.

• Lisätään resursseja tuen toteuttamiseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Pienryhmäpaikkoja tulee olla riittävästi tarjolla niitä tarvitseville. Varmistetaan riittävä koulunkäynninohjaajien, avustajien ja erityisopettajien määrä.
• Rekrytoidaan lisää henkilöstöä pienryhmien perustamiseen.
• Lisätään etäopetus perusopetuslakiin yhtenä erityisen opetusjärjestelyn muotona. Etäopetusta voitaisiin järjestää osa-aikaisesti tai tilapäisesti lähiopetuksen rinnalla siitä hyötyville tukea tarvitseville oppilaille.

Opettajien, koulunkäynninohjaajien ja varhaiskasvatuksen ohjaajien ammatillista osaamista neurokirjon oppilaiden ohjaamisessa ja opettamisessa vahvistetaan.

• Lisätään henkilöstön osaamista tukea neurokirjon oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja tunnistaa heidän tarpeitaan. Tämä otetaan huomioon omana painopisteenään peruskoulutuksessa sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen suunnatuissa määrärahoissa.
• Hyödynnetään kolmannen sektorin osaamista perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että ne tukevat kaikkien lasten oppimista.

• Koulutilojen suunnitteluun tarvitaan nykyistä laajemmat ja selkeät minimivaatimukset ja kriteerit, joissa huomioidaan tilojen riittävyys ja laajasti esteettömyys, aistiesteettömyys mukaan lukien.

Oppilaiden oikeusturvaa vahvistetaan.

• Selvitetään tarve kansalliselle koulutuksen valvonta- ja ohjausmallille ja siihen liittyville lainsäädäntömuutoksille.
• Määritellään lakiin ennakoiva valvonta ja epäkohtiin puuttuminen ja nykyistä laajempi tarkastusoikeus.
• Selvitetään mahdollisuutta luoda oppilasasiamiesjärjestelmä, jossa velvoitettaisiin opetuksen järjestäjä nimeämään oppilasasiamies.
• Selvitetään kannustimien ja/tai sanktioiden käyttökelpoisuus ja mahdolliset vaikutukset.
• Vahvistetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun resursseja.

2. Yhdenvertainen ja kaikille sopiva työelämä – ei jätetä potentiaalia hyödyntämättä

Työssäkäynti paitsi turvaa toimentulon, tarjoaa myös tärkeitä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Meillä ei ole varaa jättää kenenkään potentiaalia käyttämättä – se on paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti kallista. Arvioiden mukaan yhden pitkäaikaistyöttömän hinta yhteiskunnalle on n. 600 000 euroa ja syrjäytyneen nuoren 1,2 miljoonaa euroa. Jos pystymme edistämään neurokirjon ihmisten työllistymistä, pystymme myös kumoamaan kaikkia niitä haittoja, joita syrjäytyminen tällä hetkellä aiheuttaa.

Varmistetaan tukitoimien jatkuvuus opinnoista työelämään.

• Kehitetään esteettömän rekrytoinnin käytäntöjä.
• Varmistetaan riittävän avun ja tuen saaminen myös työelämässä, mikäli neurokirjon henkilö sitä tarvitsee. Tuen tarve ei lopu opintoihin.
• Varmistetaan mahdollisuus tuettuun työllistymiseen yhdenvertaisesti. Tuetun työllistymisen menetelmät edesauttavat työllistymään paremmin sekä pysymään töissä henkilön osallisuus huomioiden.
• Luodaan uusi tukimalli, jolla järjestöjen mahdollisuuksia heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen voidaan lisätä.

Työelämää kehittämällä edistetään neurokirjon henkilöiden mahdollisuuksia työllistymiseen.

• Lisätään tietoa neurokirjon henkilöiden vahvuuksista työelämässä sekä kohtuullisista mukautuksista esim. käynnistämällä kampanja työnantajille ja työvoimapalvelujen henkilöstölle.
• Lisätään työelämän joustoja mm. kehittämällä mahdollisuuksia osaaikatyöhön. Työolosuhteiden, työn organisoinnin ja työyhteisön kulttuurin kehittäminen edesauttavat kaikkien työntekijöiden hyvinvointia työpaikalla sekä mahdollistavat neurokirjon henkilöiden työelämään osallistumista. Monet keinot neurokirjon henkilöiden työelämään osallistumisen tueksi eivät ole kalliita eivätkä vaadi isoja investointeja.
• Laajennetaan ja kehitetään työolosuhteiden järjestelytukea siten, että tuen maksimitasoa korotetaan, tuki on käytettävissä myös siirtymäkustannuksiin työpäivän aikana sekä työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyviin järjestelyihin. Yrittäjillä tulee olla mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea.
• Varmistetaan monialainen yhteistyö sekä kehittämistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan, työllisyyspalveluiden, järjestöjen ja työnantajien kesken.
• Laajennetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun ja yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunnan toimivaltaa työelämän syrjintäasioihin. Säädetään vammaisuuteen liittyvästä työsyrjinnästä yhdenvertaisuuslaissa.
• Jatketaan lineaarisen mallin valmistelua työkyvyttömyyseläkkeen ja ansioiden yhteensovittamiseksi.

3. Suomeen on saatava kokonaisvaltainen neurokirjon toimenpideohjelma

Suomeen tarvitaan kansallinen neurokirjon toimintaohjelma, johon kirjataan laaja-alaisesti ja sektorirajat ylittäen toimenpiteet neurokirjon ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi koko elämänkaaren ajan. Neurokirjon piirteet tulee tunnistaa riittävän ajoissa, ja tarpeiden mukaisten palvelujen ja tukimuotojen tulee olla saatavilla kaikille neurokirjon ihmisille yhdenvertaisesti, syrjimättömästi ja saavutettavasti. Perustason palvelujen puute ja viivästyminen johtaa raskaampien ja kalliimpien erityistason palveluiden, kuten lastensuojelun ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun.

Tarpeiden mukaiset sote-palvelut varmistettava

Tarpeiden mukaiset, yksilölliset palvelut tukevat neurokirjon ihmisten koulunkäyntiä, opiskelua ja työelämään osallistumista sekä lisäävät heidän perheidensä ja läheistensä hyvinvointia. Hyvinvointialueille on varmistettava riittävät resurssit tarpeellisten palvelujen järjestämiseen neurokirjon ihmisille. Neurokirjon lapsille, nuorille ja aikuisille tulee luoda toimivat palvelu- ja hoitopolut.

Sote-ammattilaisten neurokirjon osaamista on vahvistettava koulutuksella sekä konsultointi- ja ohjauspalveluilla. Perustason palveluissa, kuten neuvolassa, tulee olla osaamista tunnistaa varhain neurokirjoon liittyviä piirteitä ja toimintarajoitteita sekä ohjata tarvittavien palvelujen ja tuen piiriin. Myös erityistason palveluihin tarvitaan lisää neurokirjon osaamista ja riittävästi henkilöstöä. Työntekijöiden osaaminen on keskeinen palvelujen laadun osatekijä.

Neurokirjon ihmiset huomioitava esteettömyyden kehittämisessä

Maailma rakentuu neurotyypillisten ihmisten näkökulmasta. Neurokirjon ihmisten on vaikea pysyä toimintakykyisenä heille esteellisissä ympäristöissä. Pitkään on puhuttu esteettömyydestä ja kaikille hyvän yhteiskunnan rakentamisesta, mutta neurokirjon ihmisten tarpeet ovat jääneet tässä liian vähälle huomiolle esim. rakennetun ympäristön, joukkoliikenteen ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa, vaikka heidän tarvitsemansa mukautukset tosiasiallisesti tekevät ympäristöstä paremman kaikille ihmisille.

Neurokirjon ihmisten mahdollisuuksia käydä koulua, opiskella, tehdä työtä, harrastaa ja tuntea kuuluvansa yhteisöön on parannettava lisäämällä arjen toimintaympäristöjen ja toimintatapojen esteettömyyttä (mm. koulut, työpaikat, palvelut) sekä ottamalla heidät erityisesti huomioon palveluita ja tukitoimia kehitettäessä perheitä ja läheisiä unohtamatta.

Lisäksi Autismiliitto pitää tärkeänä, että uudessa hallitusohjelmassa huomioidaan seuraavaa:

• Suomeen tarvitaan uusi kehitysvammaisten ihmisten asumisen ohjelma (Kehas 2).
• Sote-ammattilaisten autismiosaamista on vahvistettava perus- ja täydennyskoulutuksella sekä konsultointi- ja ohjauspalveluilla.
• Henkilöstön saatavuutta kehitysvamma-alalla tulee parantaa mm. rakentamalla uusi yhteisöavustajan koulutus.  
• Vammaispalvelujen valvontaa on tehostettava ja lisättävä resursseja. Ennalta ilmoittamatonta valvontaa tulee lisätä.
• Itsemääräämisoikeutta vahvistavan lainsäädännön uudistusta on jatkettava pikaisesti.

Lue lisää eduskuntavaalitavoitteista

Lisätietoa

Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, sari.valjakka(at)autismiliitto.fi