Lisätietoja luennoista

Krista Ojala, sosionomi YAMK, vammaisalan asiantuntija, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja

Puheenvuorossa tarkastellaan autismikirjon ihmisten ja muiden neurovähemmistöjen asemaa ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskiössä on kysymys siitä, mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, jos se edellyttää jatkuvaa sopeutumista, maskaamista ja oman toimintatavan piilottamista.

Puheenvuoro pohjautuu Krista Ojalan YAMK-opinnäytetyöhön Neurovähemmistöjen osallisuus yhteiskunnassa, mutta laajenee myös niihin havaintoihin, joita hän kohtaa työssään, järjestötoiminnassa ja neurovähemmistöjen sekä heidän läheistensä kanssa käytävissä keskusteluissa.

Aihetta käsitellään sosiaalisen mallin, neurodiversiteettiparadigman, empatiakuilun ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Puheenvuorossa kysytään, miksi osallisuus jää yhä liian usein näennäiseksi ja mitä pitäisi muuttua palveluissa, koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, jotta neurovähemmistöjen toimijuus tunnistetaan aidosti.

Krista toimii myös Autismiliiton liittohallituksen varapuheenjohtajana.

Barbara Bergbom, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos

Mirkka Vuorento, tutkija, Työterveyslaitos

Miten neurovähemmistöön kuuluvat kokevat suomalaisen työelämän? Millaiset tekijät tukevat työnhakua, työssä onnistumista, työhyvinvointia ja työssä pysymistä? Tässä esityksessä tarkastellaan Työterveyslaitoksen NEMO-hankkeen kyselyn tuloksia neurovähemmistöön kuuluvien henkilöiden työelämäkokemuksista Suomessa. Lisäksi esitellään edelläkävijäorganisaatioiden haastatteluista tunnistettuja neuroystävällisiä toimintatapoja ja käytäntöjä. Esitys tarjoaa tutkimukseen perustuvia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja työpaikoille neuromoninaisuuden huomioimiseen.

Tero Kujala, konsultoiva erityisluokanopettaja, Valteri

Kouluakäymättömyydessä keskeistä on kouluun kiinnittymisen vahvistaminen ja yhteyden säilyttäminen oppilaaseen. Luennolla tarkastellaan käytännön keinoja, joilla oppilaan koulupolkua voidaan tukea:

• yksilölliset ja joustavat oppimisympäristöön ja opetukseen liittyvät järjestelyt

• yhteyden ylläpitäminen oppilaaseen

• yhteistyö huoltajien kanssa

• opiskeluhuollon tuki

Tero Kujala toimii konsultoivana erityisluokanopettajana Valteri-koulun Läsnä-ryhmässä. Läsnä-ryhmässä oppilaan koulunkäynti nähdään kokonaisuutena ja etsitään yhdessä oppilaan, perheen ja koulun kanssa konkreettisia, toimivia ratkaisuja kouluun kiinnittymisen vahvistamiseksi. Terolla on pitkä ja monipuolinen työkokemus erityisesti autismikirjon lasten ja nuorten kanssa työskentelystä sekä vahva osaaminen neurokirjon oppilaiden pedagogisesta tukemisesta.

Katja Vuori, Bachelor of Physiotherapy (FT AMK)

Autismikirjon ihmisillä hypermobiliteettiin liittyvä oireilu voi jäädä helposti tunnistamatta. Luennolla tarkastellaan, miten hypermobiliteetti voi näkyä kipuna, uupumuksena, kehon säätelyn haasteina ja arjen toimintakyvyssä. Lisäksi käydään läpi käytännön keinoja kuntoutukseen, tukemiseen ja omahoitoon.

Tukea neurokirjolle kokemusvoimalla -hanketiimi

Toteutimme kanssatutkimusta kahdella tavalla: tutkimustiiminä ja ohjausryhmänä. Tutkimuksen toteuttavassa tutkimustiimissä työskenteli kaksi kanssatutkijaa ja tutkija. Tutkimusta ohjasi ADHD- ja autismikirjon aikuisista koostuva ohjausryhmä. Tutkimusaineisto koostuu 14 haastattelusta. Tuen tarpeista esiin nousi muun muassa tuen tarve tuen hakemiseen, saavutettavamman tiedon tarve tuista ja palveluista sekä tuen tarve haavoittaviin tai traumaattisiin kokemuksiin liittyen. Kokemuksissa saadusta tai saamatta jääneestä tuesta korostuivat tuen ja diagnoosin saamisen epätasaisuus, palvelujärjestelmän haasteellisuus, ammattilaisten puutteellinen autismin ja ADHD:n moninaisuuden ymmärrys, oman kokemuksen ohitetuksi tuleminen, yksin jäämisen kokemus sekä tarpeeseen myönnetyn oikeanlaisen tuen merkittävä vaikutus.

Aino-Mari Uisma, väitöskirjatutkija (JYU)

Puheenvuoro keskittyy autismiin liittyviin kapeisiin käsityksiin ja niiden merkitykseen terveydenhuollon kohtaamisissa erityisesti autististen nuorten aikuisten näkökulmasta. Tuoreeseen tutkimukseen pohjautuvalla puheenvuorolla tarkastellaan, miten kapeat käsitykset autismista vaikeuttavat omien kokemusten ymmärtämistä, ymmärretyksi tulemista ja avun saantia terveydenhuollossa.

Jenni Salomaa, sairaanhoitaja AMK, ratsastusterapeutti SRT, neuropsykiatrinen valmentaja, Terapiapalvelut Emootio Oy

Minna Hartonen, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, Terapiapalvelut Emootio Oy

Kokemuksia neurokirjon uupumuksesta ja uupumuksen vaikutuksista arkeen. Miten luonto ja eläinavusteisuus voi auttaa ja tukea toipumisessa.

Kirsikka Stenlund, Autismiliiton kokemusasiantuntija, Terapiapalvelut Emootio Oy

Mitä voi tapahtua, kun uupumisherkkä vielä tunnistamaton autisti saakin uupuessaan masennusdiagnoosin ja hoidetaan vuosikausia ilman neurotyypin huomioimista?

Ulkoapäin arvioiden on helppo määritellä ihmisten tuen tarpeita todella paljon matalammiksi, kuin mitä ne todellisuudessa voivat olla. Tämä voi helposti johtaa oikea-aikaisen kuntoutuksen, hoidon ja diagnoosien saamisen viivästymiseen.

Kerron oman kokemukseni siitä, kuinka olen käynyt autistisen burnoutin läpi ymmärtämättä olevani autisti ja minua on hoidettu mielenterveyskuntoutujana ilman piirteideni huomioimista.

Sanna Sinkko, johtava psykoterapeutti, Silmuke Oy

Luennossa tarkastellaan autismin ja ADHD:n yhteisvaikutusta yksilön elämään.  Lisäksi luennossa tulee esimerkkejä miten käytännössä tämä haittaa elämää ja muutoinkin vaikuttaa siihen.

Maria Tuomialho, näkymättömän surun ja osallisuuden puolestapuhuja

Puheenvuoro avaa surua, joka usein jää katseiden ulkopuolelle. Autismikirjon ihminen voi käydä läpi surun samat vaiheet kuin kuka tahansa muukin – mutta suru ei aina näy ulospäin tunnistettavalla tavalla. Ilmaisun tavat voivat olla epäsuorempia tai toisenlaisia, ja siksi ympäristö saattaa tulkita, ettei surua ole tai ettei se ole “oikeanlaista”.

Puheenvuoro kutsuu pysähtymään tämän näkymättömän surun äärelle: miten kohdata tunne, jota ei ehkä osata sanoittaa, mutta joka on silti syvä ja todellinen? Se haastaa kuulijan laajentamaan ymmärrystään tunteiden ilmaisusta ja tunnistamaan, että suru voi elää monin eri tavoin – myös silloin, kun sitä ei heti näe.

Annikka Suoninen FT, YTL, Autismiliiton koulutettu kokemusasiantuntija

Autismikirjon tutkimuksissa on alettu aiempaa enemmän huomioida autismikirjon piirteiden näkyminen tytöillä ja naisilla. Tässä puheenvuorossa Annikka Suoninen esittää tutkimuskatsauksen 2020-luvulla tehtyyn autismikirjon naisten vaihdevuosia koskevaan tutkimukseen. Laajat tutkimukset osoittavat, että autistiset naiset kokevat vaihdevuosioireet rajumpina kuin neurotyypilliset naiset. Myös monet autismikirjon piirteet vahvistuvat vaihdevuosien aikana, ja päivittäisen elämän haasteet ja kuormittuminen lisääntyvät huomattavasti.

Elina Havukainen, asiantuntija, Autismiliitto

Pia-Maria Topi, asiantuntija, Autismiliitto

Kommunikaatio on paljon muutakin kuin puhetta. Autismikirjolla kommunikoinnin tavat, vahvuudet ja haasteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja vuorovaikutukseen vaikuttavat niin ympäristö, aistikuormitus kuin toisten ihmisten odotuksetkin.

Tässä luennossa tarkastellaan autismikirjon kommunikaatiota nykytiedon ja käytännön kokemusten näkökulmasta. Pohdimme, miksi väärinymmärryksiä syntyy, mitä niin sanottu kaksoisempatian haaste tarkoittaa ja miten vuorovaikutusta voidaan tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Lisäksi käymme läpi konkreettisia keinoja, joilla läheiset, ammattilaiset ja yhteiskunta voivat edistää ymmärretyksi tulemista ja osallisuutta.

Luennon tavoitteena on lisätä ymmärrystä autismikirjon kommunikaation moninaisuudesta sekä tarjota käytännöllisiä työkaluja toimiviin kohtaamisiin arjessa, koulutuksessa, työelämässä ja palveluissa. Kun ymmärrämme paremmin erilaisia tapoja viestiä, voimme rakentaa vuorovaikutusta, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi

Ilkka Aalto, Topi Borg, Ida Olkkonen, Anna Korhonen

Paneelissa kootaan yhteen Autismipäivien tärkeimmät näkökulmat ja keskustellaan siitä, miten hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa käytännössä. Mitkä ovat suurimmat mahdollisuudet, haasteet ja ratkaisut juuri nyt?