Perusopetuslaki

Kolmiportaisesta tuesta luovuttiin

Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) tuli pääosin voimaan 1.8.2025. Lakiin lisättiin uusi 4 a luku, jossa säädetään oppimisen ja koulunkäynnin tuesta sekä perusopetuksen oppimäärästä poikkeamisesta.

Samalla luovuttiin vuodesta 2011 käytössä olleesta kolmiportaisen tuen mallista, jonka tasot olivat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Mallia oli arvosteltu jäykäksi ja hallinnollisesti raskaaksi. Suunnitelmiin kirjatut tukitoimet eivät aina toteutuneet käytännössä, ja erityisen tuen päätöksellä tukea saavien oppilaiden määrä kasvoi suureksi. Autismiliitto totesi jo valmistelun aikana, ettei kolmiportainen tuki ollut turvannut autismikirjon oppilaille oikea-aikaista ja riittävää tukea. Tavoitetta tuen nopeutumisesta ja ennaltaehkäisystä liitto piti hyvänä, mutta varoitti, ettei sama ongelma saa jatkua uudessa mallissa.

Myös käsitteet muuttuivat. Aiemmat oppimissuunnitelmat, erityisen tuen päätökset ja henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS) korvautuivat uuden lain mukaisilla suunnitelmilla ja päätöksillä. Ennen 1.8.2025 tehdyt suunnitelmat ja päätökset pysyivät voimassa, kunnes ne saatettiin 4 a luvun mukaisiksi. Määräaika tälle oli 31.8.2026. Uudistus ei sinänsä edellyttänyt eikä oikeuttanut purkamaan voimassa olleita erityisen tuen päätöksiä.

Ryhmäkohtainen ja oppilaskohtainen tuki

Uudessa mallissa tuki jakautuu kahteen tasoon. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia, ja niihin on oikeus kaikilla oppilailla. Niitä ovat esimerkiksi ryhmäkohtainen tukiopetus, opetuksen eriyttäminen ja oppimista tukevat opetusjärjestelyt. Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä, oppilaalla on oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin.

Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös (perusopetuslaki 20 f §). Päätös perustuu oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin (20 d §), ja se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Yksi päätös kokoaa kaikki oppilaan tarvitsemat tukitoimet, joten erillisiä päätöksiä ei tehdä useita. Oppilaskohtaisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi erityisopettajan antama opetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Autismiliitto pitää myönteisenä, että oppilaskohtaisesta tuesta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, koska se velvoittaa antamaan päätökseen kirjatun tuen. Liitto on kuitenkin nostanut esiin riskin, että kynnys oppilaskohtaisen tuen piiriin nousee liian korkeaksi. Ryhmäkohtaisesta tuesta ei tehdä erillisiä kirjauksia eikä sitä seurata samalla tavalla kuin oppilaskohtaista tukea, mikä voi vaikeuttaa autismikirjon oppilaiden tuen tarpeen tunnistamista. Saamista voi lisäksi hankaloittaa se, että oppilaskohtainen tuki saattaa edellyttää uuden opetusryhmän perustamista. Liitto korostaa, että tukitoimia on saatava heti tarpeen ilmetessä, jotta ongelmat eivät monimutkaistu eikä synny oppimisvajeita.

Autismikirjon oppilaille keskeisiä kysymyksiä

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutus vaihtelee kunnittain ja kouluittain, ja se on autismikirjon oppilailla toteutunut monin paikoin puutteellisesti. Monilla autismikirjon oppilailla ei ole varsinaisia oppimisvaikeuksia, vaan tuen tarve voi painottua oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten välitunneille, siirtymiin, ruokailuun ja kaverisuhteisiin. Tämän vuoksi Autismiliitto on esittänyt, että koulunkäynnin tukea avataan laissa ja että tukea saa tarvittaessa myös oppituntien ulkopuolelle. Koulunkäynnin tuki on aiemmin toteutunut oppimisen tukea heikommin, ja liitto on varoittanut, että tuen painottuminen ryhmäkohtaiseen tukiopetukseen voi jättää nämä tarpeet tunnistamatta.

Autismikirjon oppilaan kannalta olennaisia ratkaisuja ovat usein ryhmäkoon pienentäminen, ennakointi, taukojen järjestäminen ja oppimisympäristön muokkaaminen. Aistiesteettömyys on keskeistä: melun vähentäminen sekä rauhallinen erillinen tila työskentelyyn ja tarvittaessa ruokailuun tukevat monen autismikirjon oppilaan koulunkäyntiä. Liitto on huomauttanut, että ennakoivaa yksilöllistä tukea on oltava saatavilla sekä oppimiseen että koulunkäyntiin, ei pelkästään ryhmäkohtaisena. Tuen tarpeen tunnistaminen edellyttää riittävää autismiosaamista, jota on tarvittaessa hankittava myös koulun ulkopuolelta. Yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset täydentävät perusopetuslain mukaista tukea, ja niitä on tehtävä yksilöllisen tarpeen mukaan.

Varhennettu oppivelvollisuus ja opetuksen järjestäminen 1.8.2026

Osa uudistuksesta tuli voimaan vasta 1.8.2026. Tällöin pidennetyn oppivelvollisuuden käsitteestä luovuttiin ja tilalle tuli varhennettu oppivelvollisuus. Siinä oppivelvollisuus alkaa aiemmin, sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta, jos lapsi tarvitsee vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi enemmän aikaa oppimiseen. Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta tehdään ennen perusopetuksen alkamista.

Samaan aikaan tuli voimaan perusopetuslain 20 i §, jossa säädetään opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Säännöstä sovelletaan oppilaisiin, joilla varhennetun oppivelvollisuuden jälkeen tuen tarve jatkuu, sekä oppilaisiin, joilla rajoite ilmenee vasta perusopetuksen aikana. Jos oppilas ei kykenisi opiskelemaan oppiaineita edes tavoitteita tai sisältöjä rajaamalla, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppiaineittain annettava opetus on kuitenkin oppilaan ensisijainen oikeus, ja toiminta-alueittaiseen opetukseen siirtyminen edellyttää, että muut tuen muodot on todettu riittämättömiksi. Liitto on korostanut, että jokaisen, myös vaikeimmin vammaisen lapsen oikeus oppivelvollisuuden suorittamiseen on turvattava ja että tuki siirtyy yhtenäisenä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Toimeenpanon haasteet

Se, toteutuuko uudistuksen tavoite varhaisesta ja riittävästä tuesta, ratkeaa käytännön koulutyössä. Opetushallitus on korostanut, että onnistuminen edellyttää kouluilta toimintakulttuurin muutosta. Ensimmäisen lukuvuoden aikana huoli on kohdistunut siihen, tunnistetaanko autismikirjon oppilaiden tuen tarpeet ajoissa ja pääsevätkö he tarvittaessa oppilaskohtaisen tuen piiriin.

Autismiliitto pitää tärkeänä, että liian tiukkaa harkintaa vältetään eikä tuen saamiselle rakenneta korkeaa kynnystä. Liitto on esittänyt, että vaativan erityisen tuen Valteri-koulut ja Elmeri-koulut toimisivat sairaalaopetuksen rinnalla lähikouluja maksutta konsultoivina asiantuntijatahoina ja että aluehallintovirastojen valvonta- ja tarkastusoikeutta vahvistettaisiin, jotta laki toteutuu käytännössä. Tuen onnistuminen edellyttää myös opetus- ja muun henkilöstön autismiosaamisen vahvistamista sekä riittäviä resursseja tuen toteuttamiseen ja opetusryhmien pienentämiseen.