Aluevaalitavoitteet 2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuodesta 2023 alkaen kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden valtuustojen jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla, jotka pidetään 23.1.2022. Autismiliitto haluaa kiinnittää huomiota neljään teemaan, joihin hyvinvointialueilla on panostettava.

Hyvinvointialueet tulevat jatkossa vastaamaan myös autismikirjon ihmisten tarvitsemista sosiaali- ja terveyspalveluista. Aluevaltuustoon tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat autismikirjon ihmisten ja heidän läheistensä tilanteen ja ymmärtävät heidän palvelutarpeensa. Muista siis äänestää aluevaltuustovaaleissa!

Miten hyvinvointialueilla varmistetaan henkilöstön autismikirjon osaaminen? Entä millaisiksi muodostuvat autismikirjon ihmisten ja heidän perheidensä tarvitsemat palvelu- ja hoitopolut? Miten vahvaa tukea tarvitsevien autismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten elämänmittaiset palvelut järjestetään? Näihin kysymyksiin voi vaaleissa ehdolle asettuvilta vaatia vastauksia.

Tutustu hyvinvointialuevaalien teemoihimme tarkemmin alla. Materiaalia voi hyödyntää vapaasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Käytä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteita 

#aluevaalit2022 #tunneautismi

#palvelut #autismiosaaminen #järjestöt #OnneksiOnJoku

#itsemääräämisoikeus #eimyytävänä #kilpailutus #valvonta

1. Tarpeita vastaavat palvelut on taattava autismikirjon ihmisille ja heidän perheilleen 

#aluevaalit2022 #tunneautismi #palvelut

• Hyvinvointialueella sosiaali-, vammais- ja terveyspalvelut autismikirjon lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille ovat riittäviä ja oikein kohdennettuja. Haasteet tunnistetaan ja niihin puututaan ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, jolloin vältytään raskailta ja kalliilta erityispalveluilta.
• Hyvinvointialueella luodaan toimivat palvelu- ja hoitopolut neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja aikuisille.
• Hyvinvointialueella palvelutarpeen arviointi tehdään oikea-aikaisesti yksilöllisistä tuen tarpeista lähtien.
• Hyvinvointialueella palvelut suunnitellaan yksilöllisesti vastaamaan todellisiin tarpeisiin. Nimetty omatyöntekijä kantaa vastuun palveluiden kokonaisuudesta ja kulkee rinnalla.
• Hyvinvointialueella autismikirjon lapsille tarjotaan ja kehitetään palveluja, ensisijaisesti vammais- ja sosiaalipalveluina. Oikea-aikaiset ja tarpeisiin vastaavat palvelut vähentävät tarvetta lastensuojelun sijoituksille ja muille raskaille ja kalliille palveluille.

Nykytilanteessa autismikirjon ihmiset jäävät palveluissa helposti väliinputoajiksi. Sosiaali- ja vammaispalveluissa vastuuta pallotellaan, mutta kummastakaan ei saa apua. Palvelutarpeiden arviointi ja yksilöllisiä tarpeita vastaavien palveluiden järjestäminen on laista tuleva velvoite, jota on noudatettava. Tässä asiassa epäonnistutaan liian usein.

Ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki tulee nähdä sosiaalisena investointina, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan varoja. Perustason palvelujen puute ja viivästyminen johtaa raskaampien ja kalliimpien palveluiden, kuten lastensuojelun sijoitusten ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen kasvuun ja lisäävät siten erityistason palvelujen kuormittumista. Tuen ja palvelujen puute voi johtaa myös kouluakäymättömyyteen ja myöhemmin syrjäytymiseen. Ongelmien syventyessä autismikirjon lapsille ja aikuisille tutkitusti kehittyy liitännäisongelmia, kuten mielenterveyden häiriöitä, syömisongelmia, itsetuhoisuutta jne. Autismikirjon lapsilla ja nuorilla on muita korkeampi riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (THL:n syntymäkohorttitutkimus 97).

Nykytilanteessa menetetään autismikirjon ihmisten potentiaali ja heidän osaamisensa. Nuorista aikuisista noin puolet on työkyvyttömyyseläkkeellä (THL:n syntymäkohorttitutkimus 87). Lisäksi autismikirjon lasten vanhemmat uupuvat, jäävät pois töistä ja voivat itsekin sairastua. Tämä vaikeuttaa perheiden toimeentuloa ja heikentää hyvinvointia sekä aiheuttaa myös yhteiskunnalle kustannuksia ja verotulojen menetystä. Sosiaali- ja terveysongelmat, autismikirjon ihmisten ja heidän perheidensä köyhtyminen ja syrjäytyminen tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Lue lisää:

2. Sote-ammattilaisten autismiosaamista on vahvistettava

#aluevaalit2022 #tunneautismi #palvelut #autismiosaaminen

• Hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on riittävä osaaminen tunnistaa autismikirjon ihmisten tuen tarpeita ja terveysongelmia sekä kohdata ja tukea heitä.
• Hyvinvointialueella vahvistetaan ja lisätään sote-ammattilaisten autismiosaamista koulutuksella sekä konsultointi- ja ohjauspalveluilla.
• Hyvinvointialueella perustason palveluissa, kuten neuvolassa, on osaamista tunnistaa varhain autismikirjoon liittyviä piirteitä ja toimintarajoitteita ja ohjata tarvittavien palvelujen ja tuen piiriin.
• Hyvinvointialueen hankinnoissa vaaditaan palveluntuottajilta riittävää autismiosaamista autismikirjon ihmisille suunnatuissa palveluissa.

Nykytilanteessa autismikirjosta johtuvat yksilölliset toimintarajoitteet ja tuen tarpeet tunnistetaan huonosti sosiaali- ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollossa diagnosointi saattaa viivästyä ja varsinkaan tyttöjen autismikirjon piirteitä ei usein tunnisteta oikea-aikaisesti. Myöskään autismikirjon ihmisten terveysongelmia ei tunnisteta riittävästi tai niitä aliarvioidaan. Näin siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan autismikirjon aikuisten terveydentila on keskimäärin heikompi kuin väestöllä yleensä. Ongelmia on myös erityistason palveluiden toteutumisessa ja osaamisessa.

Lue lisää:

3. Autismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten elämänmittaisten palveluiden halpuuttaminen on lopetettava

#aluevaalit2022 #tunneautismi #autismiosaaminen #palvelut #eimyytävänä #kilpailutus #valvonta

• Hyvinvointialueella lopetetaan autismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden halpuuttaminen. Hankintojen kriteereissä huomioidaan riittävä henkilöstömitoitus.
• Hyvinvointialueella autismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten välttämättömien, elämänmittaisten asumispalveluiden kilpailutuksiin asetetaan sitovat ehdot henkilökunnan autismiosaamiselle, sen lisäämiseen ja ylläpitämiseen.
• Asumispalveluiden kilpailutuksissa asetetaan ehtoja henkilökunnan pysyvyyden varmistamiseen.
• Hyvinvointialueella tehostetaan vammaispalvelujen valvontaa ja lisätään siihen resursseja. Ennalta ilmoittamatonta valvontaa lisätään.

Nykytilanteessa palvelujen kilpailutuksilla on haettu säästöjä eli halpuutettu myös sellaisia palveluita, joissa henkilökunnan autismiosaaminen ja riittävä mitoitus ovat välttämättömiä edellytyksiä palvelun laadulle. Kehitysvammaisten palveluiden järjestämisestä ja resurssoinnista vastaavat tulevaisuudessa hyvinvointialueet. Niillä on nyt peiliin katsomisen paikka: palveluiden hankinnoista vastaavilla, samoin kuin palveluiden tuottajiksi valittavilla on oltava tieto ja ymmärrys siitä, mitä autismikirjon ihmisten hyvän ja mielekkään arjen turvaaminen tarkoittaa ja mitä se vaatii henkilökunnan mitoitukselta ja osaamiselta.

Henkilökunnan osaaminen ja taito asiakkaan kohtaamisessa ja hänen kanssaan kommunikoinnissa sekä toimintaympäristön aistiesteettömyys ovat avainasemassa haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä. Tavoitteena on oltava, että rajoittamiseen ei tarvitse turvautua kenenkään kohdalla. Henkilökunnan osaamista ja pysyvyyttä voidaan lisätä autismikoulutuksella, työnohjauksella ja muutoinkin työhyvinvoinnista huolehtimisella. Hyvinvoiva työntekijä huolehtii laadukkaasti myös ohjattavansa mielen hyvinvoinnista.

Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus valvoa järjestämiensä palvelujen laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä käytäntöjä, erityisesti rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Tähän työhön on varattava riittävät resurssit.

Lue lisää:

4. Järjestöt on otettava mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun ja toimintaan

#aluevaalit2022 #järjestöt #OnneksiOnJoku

• Hyvinvointialueella järjestöjen toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia.
• Hyvinvointialue ottaa järjestöt mukaan valmisteluun ja luo rakenteet järjestöjen ja asukkaiden osallistumiselle.
• Hyvinvointialue linjaa, miten se rahoittaa järjestöjen toimintaa sekä tarjoaa järjestöille ja vapaaehtoisille mahdollisuuksia käyttää hyvinvointialueen tiloja toimintaansa.
• Hyvinvointialueella palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja ihmisiä kuullen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että tulevien hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kuultava nykyistä enemmän palvelunkäyttäjiä. Järjestöt ovat usein se taho, joka välittää heikommassa asemassa olevien ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten ääntä eteenpäin. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen erityisosaaminen ja tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia.

Hyvinvointialueen tulee ottaa järjestöt mukaan mm. hyvinvointialue-, palvelu- sekä osallisuusstrategioiden valmisteluun. Hyvinvointialueille tarvitaan toimintarakenteita, jotka keräävät järjestöt yhteen. Asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumiseen ja vaikuttamiseen on kehitettävä saavutettavia ja esteettömiä tapoja ja kanavia. Tässä työssä on keskeistä hyödyntää järjestöjen osaamista.

Jotta järjestöjen toiminta ja tuki alueen asukkaille voi jatkua katkeamattomasti myös tulevaisuudessa, hyvinvointialue ja kunnat sopivat sote-järjestöavustamisen jatkumisesta. Hyvinvointialueen tulee linjata, miten se rahoittaa järjestöjen toimintaa ja tarjoaa järjestöille sekä vapaaehtoisille mahdollisuuksia käyttää hyvinvointialueen tiloja toimintaansa. Nämä asiat tulee sisällyttää hyvinvointialueen strategiaan.

Lue lisää: