Suodata listausta:
Autismiliitto pitää ongelmallisena, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain ehdotuksessa asetetaan suuria odotuksia omavalvonnan riittävyyteen ja toimivuuteen. Nykytilanteessa omavalvontasuunnitelmat eivät riittävästi toteudu käytännössä eivätkä näy konkreettisesti toiminnan toteutuksessa.
Hyvinvointialueiden on liitettävä järjestöjen tuki ja kuntoutuspalvelut osaksi kuntoutusta heti toiminnan alusta lähtien. Näin voidaan varmistaa kuntoutuksen tuloksellisuus, toteaa Eduskunnan kuntoutusverkosto tuoreessa kannanotossaan.
Autismiliitto katsoo, että esteettömyysdirektiivin soveltaminen on tärkeä askel esteettömyyden edistämiseen Suomessa. Monet direktiivin ehdotuksista ovat oikeansuuntaisia ja kannatettavia, mutta vastatakseen kaikkien vammaisten ihmisten tarpeisiin, on ehdotuksissa vielä paljon muokattavaa ja parannettavaa.
Sosiaali- ja terveysalaa kurittava henkilöstöpula ulottuu myös vammaispalveluihin. Osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt jyrkästi lyhyellä aikavälillä. Ratkaisuja työntekijöiden rekrytointiin ja koulutukseen tarvitaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, vaatii Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) työvaliokunta kannanotossaan.
Autismiliiton mielestä on erittäin kannatettavaa, että lastensuojelun sosiaalityöntekijäkohtaisesta asiakasmäärästä säädetään lailla. Ehdotettu mitoitus ei kuitenkaan vastaa nykyisiä laatusuosituksia. Autismiliitto on antanut lausunnon ja ollut kuultavana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Autismiliitto, kehitysvammajärjestöt ja Omaishoitajaliitto vaativat, että yli 16-vuotiasta henkilöä hoitaville ansiotyössä oleville omaishoitajille korvattaisiin ansionmenetys, jos he joutuvat jäämään pois ansiotyöstä hoidettavansa karanteenin tai eristyksen ajaksi.
Järjestöt vaativat valtakunnallista selvitystä rajoitustoimista ja mahdollisista lainvastaisuuksista, jotta voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Henkilökunnan riittämätön määrä ei saa koskaan johtaa rajoitustoimenpiteiden käyttöön.
Ylen MOT-ohjelman julki tuoma tapaus, jossa vahvaa tukea tarvitseva autistinen poika joutui kehitysvammaisten palveluasumisessa pitkäaikaisen väkivallan ja kaltoinkohtelun uhriksi, on nostanut keskusteluun tärkeän aiheen rajoitustoimien käytöstä.
Tukitoimet peruskoulussa toteutuvat vaihtelevasti ja monin paikoin puutteellisesti vammaisten lasten ja heidän vanhempiensa kokemusten mukaan. Monet vanhemmat kokivat, ettei yleisopetuksen luokilla ollut riittäviä resursseja lapsen tarvitseman tuen järjestämiseen.
Vammaispalvelulakiin vuonna 2009 lisätty voimavararajaus mahdollistaa käytännössä kehitysvammaisten, autismikirjon ja puhevammaisten ihmisten syrjinnän.
