Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Autismiliiton kokemusasiantuntijana toimiva Ulla Kaunto työskentelee sairaanhoitajana. Nykyään hän tekee ainoastaan keikkatyötä. Aikaisemmat työkokemukset ovat opettaneet, mikä on hänelle sopiva työskentelymuoto. Lääketiede kuuluu Ullan erityisen mielenkiinnon kohteisiin. Hän lukee ja seuraa työhönsä liittyviä aiheita vapaa-ajallakin.
Heikki Ojala, Autismiliiton vertaisosaaja ja kokemusasiantuntija, kertoo oman tarinansa yliopisto-opinnoista ja työelämään siirtymisen haasteista. Heikillä on paljon ajatuksia siitä, miten autismikirjolla olevia henkilöitä voisi tukea pääsemään kiinni työelämään ja millaisia asioita työpaikoilla voitaisiin huomioida. Pienistä mukautuksista olisi monelle kirjolaiselle suuri apu.
Käännöstiedettä yliopistossa opiskellut Veera Halonen käänsi Peter Vermeulenin Autism as Context Blindness -kirjan suomeksi. Mieluisasta käännösprojektista huolimatta kiikarissa on alanvaihto.
Muut eivät näe Lotassa mitään poikkeavaa. He eivät kuitenkaan voi nähdä hänen muistoihinsa, ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Autismikirjon diagnoosin myötä näkymätön tuli näkyväksi. Lotta Nuorala (24) kärsi jatkuvasta ahdistuksesta, kunnes ymmärsi, että syynä hänen erilaisuuteensa voi olla autismi. Apua etsiessään hän törmäsi stereotyyppiseen ajatukseen siitä, että autismikirjo näkyisi päälle päin. Nyt Lotta on löytänyt sen, mitä oli tietämättään yrittänyt etsiä ja ymmärtää.
Emilia Sydänvilja on 9-vuotiaan Martin onnellinen äiti. Oma vanhemmuus löytyi, kun hän hylkäsi valmiit mallit ja eteni autismikirjon lapsen omilla ehdoilla.
Tämän kirjoituksen otsikko on lainaus maamme uuden hallituksen ohjelmasta. Tämän Autismi-lehden numeron teemana on työllisyys autismikirjolla. Enemmistö autismikirjon aikuisista, myös koulutetuista ja erilaisia tutkintoja suorittaneista, on joko kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella tai töissä vain pätkittäin. He sinnittelevät arkeaan eläkkeen varassa tai pienillä työttömyys- tai muilla korvauksilla.
Osa autismikirjon oppilaista jää vaille riittävää tukea koulussa. Kolmiportaisen tuen pitäisi kuitenkin mahdollistaa riittävä ja oikea-aikainen tuki kaikille autismikirjon oppilaille riippumatta esimerkiksi siitä, millaisessa fyysisessä ympäristössä oppilas opiskelee.
Autismi- ja Aspergerliiton kokemusasiantuntija Esmeralda Keisalo haluaisi yliopistosta valmistuttuaan opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille. Hän pystyy samaistumaan maahanmuuttajien kokemiin ennakkoluuloihin.
EU-rahoitteinen IMAGE-hanke (Improving Employability of Autistic Graduates in Europe) tutkii autismikirjolla olevien yliopisto-opiskelijoiden tukimuotoja opiskelun aikana sekä heidän työllistymistään valmistumisen jälkeen. Hanke tuottaa itseopiskelumateriaalia opiskelijoille ja ohjausmateriaalia yliopistojen henkilöstön sekä työnantajien käyttöön.
Tämän kevään aikana eri tutkimuksissa on nostettu autismikirjon esiintyvyysarviota tähän asti käytetystä yhdestä prosentista 1,2–2,5 prosenttiin. Mistä tämä voisi johtua? Sitä eivät tutkimukset vielä kerro. Meille liittona se kertoo, että tietoisuuden lisääminen autismikirjosta on entistä tärkeämpää.
