Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Neljäsluokkalainen Tuomo kävi koulun kanssa kielimatkalla Venäjällä. Kuormittava matka voi sujua hyvin, jos siitä on riittävästi tietoa etukäteen ja lapsella on tarvittaessa mahdollisuus vetäytyä lepäämään, kirjoittaa pojan äiti Pia Karasjärvi. Myös koulun valmius tehdä erityisratkaisuja on tarpeen matkan onnistumiseksi.
On torstai-aamu. Edvin on saapunut kouluun, omaan ”turvapesään” pienluokkaan.
– Täällä on hyvä ja kivaa, toteaa Edvin. Tämä ”hyvä ja kiva” on tullut mahdolliseksi varhaisen tuen, osaavien ammattilaisten sekä koulun myönteisen suhtautumisen avulla.
Vanhempien jaksaminen on koetuksella, kun erityislapsen palveluista, tuesta ja oikeuksista pitää jatkuvasti taistella. Jokaisesta asiasta vääntäminen ja viranomaisten ymmärtämättömyys vievät voimavaroja, samoin jatkuva hakemusrumba. Susanna Virtaselle väsymyksen ja turhautumisen keskellä voimaa antaa kiitollisuus omasta perheestään.
Sain noin vuosi sitten ystävältäni suruviestin: ”Poikamme Jani on kuollut”. Ystäväni ei kertonut pojan kuolinsyytä, mistä aavistin, että kuolema oli tapahtunut oman käden kautta. En tosin sillä hetkellä muistanut, että ystäväni oli taannoin kertonut pojan yrittäneen itsemurhaa jo kerran aiemmin. Nyt, vähän alle kolmekymppisenä, itsemurha ei valitettavasti enää jäänyt yritykseksi.
Pidät kädessäsi vuoden viimeistä Autismi-lehteä, jossa käsitellään monista eri näkökulmista ympäristön merkitystä autismikirjon ihmisen arkeen ja sen sujumiseen. Ympäristö on sanana monimerkityksinen. Wikipedian mukaan ympäristöllä tarkoitetaan luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja sosiaalisen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta.
Kun Merja ja Topi Huovinen tapasivat yli kolmekymmentä vuotta sitten, päätti Topi vyöryttää kaikki huonot puolensa uudelle tuttavuudelle heti. Keskustelu venyi yöhön asti, ja Merja huomasi kohdanneensa haastavan ja kiinnostavan ihmisen.
Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Noora Koposen (36) missiona on autismiymmärryksen lisääminen. Tarve saada Nuutti-pojalle ääni on tuonut Koposen myös eduskuntaan,
jossa hänen vahvuutena on erityislapsen vanhemmuuden tuoma arjen tuntemus. Nuutin ajatteleminen ja luonto antavat hänelle voimaa työssä ja arjessa.
Autismiliiton vuoden 2019 vapaaehtoiseksi valittiin Helena Vaittinen Eijsveikeet ry:stä. Vaittinen on tehnyt työtä autismikuntoutuksen parissa melkein 40 vuotta. Hän on toiminut erityislastentarhanopettajana ja kouluttautunut ensimmäisten joukossa neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Vaittinen on myös Eijsveikeet ry:n perustajajäseniä ja on edelleen aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa.
Reijo Hämäläinen haastoi itsensä ja poikansa kesän vaellusretkellä pohjoisessa. Hyvä fyysinen kunto, perusteelliset ennakkovalmistelut ja motivaattorina toiminut pääsy merenrantaan varmistivat matkan onnistumisen.
Neljä autismikirjon lapsen äitiä juoksi yhdessä Helsinki City Maratonviestin. Heille juoksu on matalan kynnyksen harrastus, joka ylläpitää fyysistä kuntoa ja tarjoaa vaativan arjen keskellä hetken omaa aikaa. Maalialueella oli hymy herkässä ja harkittiin jo seuraavaan juoksutapahtumaan osallistumista.
