Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
*Kille on 50-vuotias mies autismin kirjolla. Hän oli koko ikänsä tullut väärinymmärretyksi. Vahvaa tukea tarvitsevaa Killeä oli vuosien saatossa siirretty laitoksesta toiseen ilman, että muutoksista oli koskaan kerrottu hänelle etukäteen.
Anniinan lapsuusvuosia värittivät tutkimukset, terapiaistunnot sekä kokemus siitä, etteivät aikuiset ymmärtäneet. Oman elämän tapahtumat loksahtivat paikoilleen vasta, kun hän vuosia myöhemmin sai autismin kirjon diagnoosin.
Autismi- ja Aspergerliiton Vuoden vapaaehtoiseksi 2016 valittu Riikka Kennovaara oli saamastaan tunnustuksesta yllättynyt, häkeltynyt ja äärimmäisen kiitollinen.
Anna on yksi vähintään 55 000:sta autismikirjon henkilöstä Suomessa. Anna kuuluu siihen autismikirjon joukkoon, joka ei koskaan ole saanut virallista autismikirjon diagnoosia.
Toivo ja Merja Huovinen ovat olleet yli 26 vuotta avioliitossa. Toivo, lempinimeltään Topi, sai vasta eläkeiässä tietää, että hänellä on Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosin saaminen avasi aiemmin selittämättömiä tapahtumia niin Topin omassa menneisyydessä kuin Topin ja Merjan parisuhteessakin.
Autismisäätiön päivätoimintayksikössä sijaitseva Mummola on paikka, jossa ketään ei hoputeta eikä jätetä yksin.
Jari Eronen on 18-vuotiaan Vertin isä ja omaishoitaja.
Jarmo Koistista (52) ja Hannu Hakosta (64) yhdistää ainakin kaksi asiaa. Toinen on yhteiset juttuhetket autismista saunailloissa, mutta siitä vähän myöhemmin. Toinen on kokemus autistisen pojan kasvattamisesta.
Vertaistukitoiminnassa kuulen aina silloin tällöin ihmettelyjä siitä, miksi ryhmissä käy niin vähän isiä. Yksinkertaisin vastaus on: koska siellä käy niin paljon äitejä! Jonkun on jäätävä kotiin lasten kanssa ja usein se on isä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Yksi olettamus on, että osalla isistä istuu edelleen sitkeässä ajatus, että vertaistukiryhmissä ”avaudutaan” ja nyyhkitään ryhmissä eikä tosimies syty siitä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen tähtäävä sote-hanke etenee kovaa vauhtia. Lakiesitykset ovat valinnanvapauslakia lukuun ottamatta lausuntokierroksella ja tavoitteena on uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteutuminen 1.1.2019 alkaen. Tuon päivämäärän jälkeen kuntien vastuulle ei jää minkään tyyppisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaikki vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnan tehtäväksi.
