Elämänmittainen seikkailu
Hannu ja Tea Boman eivät hyssyttele, kiertele tai takertele puhuessaan lastensa autismikirjosta. He haluavat kertoa rehellisesti muille, millainen heidän perheensä matka on ollut.
Autismi-lehti
Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Autismi ja uni – mitä uutta
Viimeisen viiden vuoden aikana on julkaistu paljon uutta tutkimusta autismikirjon häiriöihin liittyvistä uniongelmista. Esiintyvyyteen liittyviä kysymyksiä on saatu tarkennettua ja unihäiriöiden syistä on saatu lisätietoa. Lisäksi strukturoituja hoitomalleja on alettu kehittää ja arvioida.
Rutiineja ja struktuureja
Niin tarpeellisia kuin ne ovatkin, rakkaiden kirjolaistemme struktuurit ja pinttyneet rutiinit voivat meistä neurotyypillisistä joskus tuntua rasittavilta. Onko aina pakko tehdä kaikki samalla tavalla? Täytyykö tavaroiden aina olla samoilla paikoilla? Eikö joskus voisi olla spontaani ja jättää ennakoinnit väliin ja tavarat sekaisin? Vaihtelu virkistää – paitsi autistia.
Lapselle mieluisa ympäristö helpottaa autismin tutkimista
Autismiystävällinen ja lapselle mieluinen ympäristö helpottaa tutkijoita saamaan tietoa autismista, selviää Autismisäätiön kehitysjohtajana toimivan Vesa Korhosen tekemästä väitöstutkimuksesta.
Miltä keskustelu tuntuu?
Vertaileva tutkimus neurotyypillisten ja Asperger-miesten vuorovaikutuskokemuksesta. Keskustelu sisältää moninaisia ilmiöitä: samanmielisyyttä ja erimielisyyttä, kumppanin kokemuksen myötäelämistä ja vastarintaa tämän ideoita kohtaan. Toisaalta ihmiset kokevat vuorovaikutuksen eri tavoin. Jonkun mielestä jatkuva kiusoittelu voi olla ärsyttävää, kun taas toisen mielestä se on hauskaa ja rentoa.
Pääkirjoitus: Autismitietoa jo 20 vuotta
Liiton tavoitteena on tänä vuonna murtaa autismiin liittyviä stereotypioita. Vuoden yhdeksi teemaksi on valittu 100 autismia.
Autismikirjon henkilöitä yhdistävät samat ydinoireet, mutta niiden ilmeneminen on hyvin yksilöllistä. Siksi ensisilmäyksellä voi harvemmin arvata, kuka meistä on autismikirjolla ja kuka ei. Stereotypioiden murtaminen on tärkeää siksi, että myös autismikirjon ihmiset nähtäisiin ensisijaisesti ihmisinä, ei diagnoosinsa edustajina.
Päivä kerrallaan, tulevaisuudesta murehtimatta
Neljän erityislapsen äiti Riikka Kennovaara elää arkea, jossa kaksi selviämiskeinoa on yli muiden: luoviminen ja hetkessä eläminen.
Naapurin lasten satutäti
Vaikka autismikirjo asettaa haasteita, Reetta Tourunen uskoo sen olevan samaan aikaan myös vahvuus. Autismikirjo auttaa häntä sosiaalialan työssään asettumaan toisen asemaan ja näkemään asiat pienen lapsen näkökulmasta.
Judith Gould: ”Keijuja ja barbeja rakastavat tytöt jäävät löytämättä”
Autismialan veteraani Judith Gould piti helmikuussa Autismin talvipäivillä Porissa luennon naisten ja tyttöjen autismikirjon diagnosoinnista. Gould toivoo laajempaa käsitystä autistisesta käyttäytymisprofiilista, jotta siihen mahtuisivat myös naissukupuolen tuomat erityispiirteet. Hän on kuitenkin vakuuttunut, ettei erillisen, naisille suunnatun seulontatyökalun kehittäminen ole tarpeen.
Syöminen voi olla turvallinen rutiini
Työssäni autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa ratkomme monia käyttäytymisen haasteita tai erityisyyksiä. Usein toistuva aihe on syömiseen liittyvät ongelmat.