Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Autismikirjon kuntoutuksen tavoitteisiin kuuluu kommunikoinnin, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen sekä toiminnanohjauksen ja aistien säätelyn edistäminen. Kuntoutumista tuetaan erilaisilla arjen tukikeinoilla ja palveluilla. Käytettävissä on myös neuropsykiatrista valmennusta ja erilaisia terapeuttisia lähestymistapoja.
Kirjoitukseni otsikko viittaa YK:n vammaissopimuksen artiklaan 24. Siinä käsitellään vammaisten oikeutta koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa ja syrjimättä. Sopimuksen allekirjoittamalla Suomi on sitoutunut kaikilla koulutustasoilla varmistamaan osallistavan koulutusjärjestelmän ja mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen.
Jali Heikkisen vanhemmille on ollut aina itsestäänselvyys puhua avoimesti poikansa autismista ja kehitysvammaisuudesta. Se on säästänyt Jalin sekä kiusaamiselta että monilta ennakkoluuloilta.
Suvi Rantanen ja Sari Ala-Ukko ovat ystäviä, jotka haluavat ajaa naisten ja tyttöjen asemaa. He tietävät, millaista on saada Asperger-diagnoosi vasta aikuisiällä.
Johannes Helinin erityisen mielenkiinnon kohteina ovat sukututkimus ja lehtileikekeräily. Hakamaan maatilalla hän nauttii erityisesti lautojen sahaamisesta.
Minttu Aaltoa oli aina yritetty muovata mahtumaan muiden määrittämiin muotteihin. Hän yritti parhaimpansa mukaan taipua niin sosiaalisiin kuin sukupuolisiin vaatimuksiin, vaikka oikeasti hän oli niiden linjojen väliin jäävä alue, joka ei ollut kenenkään hallinnassa.
Cos Michael sai vasta 50-vuotiaana Asperger-diagnoosin. Hänen elämänsä oli aina ollut näytelmää, jonka vuorosanat hän opetteli tarkkailemalla muita.
Lapsen kehitysvammaisuus tai autismi lisää merkittävästi lapsen alttiutta vaikeille käytöshäiriöille. Vanhemmat ja lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset käyttävät ongelmien hallitsemiseen myös erilaisia pakkotoimia. Jotkut niistä ovat tarpeellisia, joskus mennään liiallisuuksiin ja lipsahdetaan laittomuuksiin. Alan ammattilaiset, kuten hoitajat ja opettajat, ovat tässä suhteessa erityinen riskiryhmä. Heidän suhteensa lapseen perustuu palkkatyöhön, joten he eivät ole samalla tavalla sitoutuneet lapsen hyvinvointiin kuin isät ja äidit.
Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden nuorten määrä erikoissairaanhoidossa on vuosien 2008–2012 välisenä aikana puolitoistakertaistunut. Potilasmäärän kasvu on ollut suurinta 16–18 -vuotiaiden ikäluokassa. Erot erikoissairaanhoidon potilaiden, hoitojaksojen ja käyntien määrissä ovat suuria eri sairaanhoitopiirien välillä.
Autismikuntoutuksessa sekä autismin kirjon ihmisten ohjauksessa erilaisia menetelmiä on paljon. Niiden tunteminen sekä soveltaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan on tärkeää. Se, kuinka menetelmiä asiakkaan kanssa käytetään ja kuinka asiakas arjessa kohdataan, on mielestäni eniten autismikirjon henkilön hyvinvointiin vaikuttava asia. Arvostavan, tasavertaisen arjen kohtaamisen toteutuessa erilaiset kuntoutus- ja ohjausmenetelmätkin pääsevät kunnolla näyttäytymään toimivina työkaluina. Niillä pystymme ohjaamaan asiakasta lisäämään taitojaan ja pääsemään paremmin aktiiviseksi osalliseksi omassa elämässään.
