Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Liiton tavoitteena on tänä vuonna murtaa autismiin liittyviä stereotypioita. Vuoden yhdeksi teemaksi on valittu 100 autismia.
Autismikirjon henkilöitä yhdistävät samat ydinoireet, mutta niiden ilmeneminen on hyvin yksilöllistä. Siksi ensisilmäyksellä voi harvemmin arvata, kuka meistä on autismikirjolla ja kuka ei. Stereotypioiden murtaminen on tärkeää siksi, että myös autismikirjon ihmiset nähtäisiin ensisijaisesti ihmisinä, ei diagnoosinsa edustajina.
Neljän erityislapsen äiti Riikka Kennovaara elää arkea, jossa kaksi selviämiskeinoa on yli muiden: luoviminen ja hetkessä eläminen.
Vaikka autismikirjo asettaa haasteita, Reetta Tourunen uskoo sen olevan samaan aikaan myös vahvuus. Autismikirjo auttaa häntä sosiaalialan työssään asettumaan toisen asemaan ja näkemään asiat pienen lapsen näkökulmasta.
Autismialan veteraani Judith Gould piti helmikuussa Autismin talvipäivillä Porissa luennon naisten ja tyttöjen autismikirjon diagnosoinnista. Gould toivoo laajempaa käsitystä autistisesta käyttäytymisprofiilista, jotta siihen mahtuisivat myös naissukupuolen tuomat erityispiirteet. Hän on kuitenkin vakuuttunut, ettei erillisen, naisille suunnatun seulontatyökalun kehittäminen ole tarpeen.
Työssäni autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa ratkomme monia käyttäytymisen haasteita tai erityisyyksiä. Usein toistuva aihe on syömiseen liittyvät ongelmat.
Uuden tutkimuksen mukaan autismikirjo ilmenee naisilla eri tavalla. Naiset ovat alidiagnosoitu ja useat heistä jäävät vaille tarvitsemaansa tukea.
Havahduin ajatukseen siitä, kuinka monessa eri roolissa ihminen saattaa elämänsä aikana olla. Osa tulee annettuna, kuten vaikkapa lapsen tai aikuisen rooli. Toisia taas on opeteltava, kuten ammattiroolia tai vanhemman roolia.
Autismikirjon kuntoutuksen tavoitteisiin kuuluu kommunikoinnin, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen sekä toiminnanohjauksen ja aistien säätelyn edistäminen. Kuntoutumista tuetaan erilaisilla arjen tukikeinoilla ja palveluilla. Käytettävissä on myös neuropsykiatrista valmennusta ja erilaisia terapeuttisia lähestymistapoja.
Kirjoitukseni otsikko viittaa YK:n vammaissopimuksen artiklaan 24. Siinä käsitellään vammaisten oikeutta koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa ja syrjimättä. Sopimuksen allekirjoittamalla Suomi on sitoutunut kaikilla koulutustasoilla varmistamaan osallistavan koulutusjärjestelmän ja mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen.
Jali Heikkisen vanhemmille on ollut aina itsestäänselvyys puhua avoimesti poikansa autismista ja kehitysvammaisuudesta. Se on säästänyt Jalin sekä kiusaamiselta että monilta ennakkoluuloilta.
