Lisätietoja luennoista

Virpi Hämeen-Anttila, FT, kirjailija, tutkija

Kalle Partanen, psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, KKT-kouluttajapsykoterapeutti, aineenopettaja

Neurokirjo on laaja. Taustalla on erittäin monia aistitiedon käsittelyyn liittyviä haasteita tai erilaisuuksia. On sentraalisen koherenssin heikkoutta, eri aistimodaliteettien yli- ja aliherkkyyttä, kasvojen tunnistamisen vaikeutta, työmuistin kapeutta jne. Nämä ilmenevät yksilöllisesti eri kirjon henkilöillä ja näistä muodostuvia eri permutaatioita on loputtomasti. Olemme tottuneet jo puhumaan komorbiditeetistä, joka tarkoittaa eri diagnoosien päällekkäisyyttä. Henkilöllä voi olla piirteitä esimerkiksi dysfasiasta, autisminkirjosta ja ADHD:sta.

Diagnoosit ovat kuitenkin vain kuvauksia oireista. Kaksi henkilöä, jolla on sama kirjon diagnoosi, puhumattakaan siitä, että diagnooseja on kolme päällekkäistä, eivät välttämättä jaa samoja taustalla olevia aistitiedon käsittelyn erilaisuuksia. Ihminen, jolla on diagnosoitu esimerkiksi autismin kirjon häiriö, ADHD ja OCD sekä keskivaikea masennus voi pyrkiä selvittämään diagnoosien kautta vaikeuksiaan, mutta huomata ettei oikein osaa sanoa edes alan asiantuntijan avustuksella mihin diagnoosiin sijoittaisi omat eri vaikeutensa ja toimintarajoitteensa. Hänellä on ihan oma yksilöllisesti ilmenevä tapa reagoida aistimuksiin ja käsitellä aistitietoa, joka luo hänen kontekstissaan tiettyjä toimintarajoitteita ja vahvuuksia. Sekundääriset ongelmat, kuten kroonistunut häpeä, ovat usein merkittävässä asemassa toimintakyvyn näkökulmasta.

Luennolla pohditaan, miten voisimme tunnistaa ja jäsentää omaa tapaamme reagoida vasteisiin ympäristössä ilman diagnoosien painolastia. Mikä on juuri minulle vaikeaa tai helppoa? Mikä minua kuormittaa? Mistä minun oirekokonaisuudessani on kysymys? Diagnoosi ei näihin kysymyksiin välttämättä anna hyviä vastauksia, vaan jopa rajoittaa huomaamasta asioita, jotka ovat kannaltani keskeisiä, mutta eivät kuulu annettujen diagnoosien kuvauksiin.

Kokemuspuheenvuoro: Diagnosoitu ihminen vai ihminen, jonka elämään kuuluu diagnoosi?

Anna-Reeta Korhonen, kokemusasiantuntija, sairaanhoitaja

Takana yli 10 vuotta kokemusasiantuntijana seuraavista: autismikirjo, adhd, migreeni, kaksisuuntainen mielialahäiriö. Voisi sanoa, että diagnooseja on paljon ja silti on hyvä elämä.

Siviilissä olen sairaanhoitaja, ensiapuryhmän koulutusvastaava ja kouluttaja, vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa etsijä, valmiuspäivystäjä ja etsintöjen johtaja. Harrastan rallytokoa ja agilitya koirien kanssa. Tämän vuoden yhteishaussa olisi tarkoitus hakea maisterikoulutukseen koska miksipäs ei. Eli diagnooseista huolimatta elämä on monella tavalla hyvää ja kivaa.

Itse olen nepsypiirteideni kanssa koko ikäni elänyt vaikka diagnoosit sain aikuisena. Siinä mielessä olen tyypillinen 90-luvulla syntynyt nepsynainen. Piirteitä olen kuitenkin tunnistanut pienestä asti. Omassa puheenvuorossani pohdin diagnoosien saamisen merkitystä. Mihin mielestäni tarvitaan diagnooseja ja miksi? Miksi pelkkien diagnoosien tuijottaminen ei mielestäni ole hyvää? Miten itse erittelen omia diagnooseja vai erittelenkö? Onko diagnoosit rajoittaneet minua?

Virpi Jussila, erityisen tuen asiantuntija, sairaanhoitaja (YAMK), psykiatrinen sh, neuropsykiatrinen valmentaja, Spesia Asiantuntijapalvelut

Puheenvuorossa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. Mikä on psyykkinen trauma ja miten se voi näkyä meissä? Miten se saattaa vaikuttaa oppimiseen, koulunkäyntiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn? Miten voimme ennaltaehkäistä ja lievittää trauman vaikutuksia? Voiko traumasta seurata jotakin hyvää?

Kokemuspuheenvuoro: Miten trauma on autistisena ihmisenä vaikuttanut elämääni ja toimintakykyyni

Matti Nikama, kokemusasiantuntija

Kerron puheenvuorossani osan elämäntarinastani keskittyen siihen minkälaisia traumoja minulla on ollut, miten se on vaikuttanut toimintakykyyni sekä miten olen nämä traumat autistisena ihmisenä kokenut. Nostan esille myös toivon näkökulmaa sekä sitä, minkälaisia positiivisia asioita vaikeista elämänkokemuksista on seurannut.

Anniina Kämäräinen, KT, Erityispedagogiikan yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

Puheenvuorossa tarkastellaan autismikirjon aikuisten työelämäkokemuksia elämänkerralliseen tutkimusaineistoon pohjautuvien tutkimusten valossa. Esitys avaa autismikirjon aikuisten moninaisia työelämäpolkuja, niihin liittyviä katkoksia sekä katkoksille annettuja merkityksiä. Lisäksi syvennytään siihen, miten autismikirjon aikuiset jäsentävät hyvää työntekijyyttä ja itseään työntekijänä sekä millaisia työelämäosallisuutta koskevia toiveita ja pelkoja heillä on. Lopuksi pohditaan, miten voisimme rakentaa entistä inklusiivisempaa työelämää, joka tunnistaa ja arvostaa työntekijöiden moninaisuutta.

Kokemuspuheenvuoro: Työelämässä eteeni tulleita onnistumisia ja haasteita

Petteri Kerminen

Nina Korventaival, psykoterapeutti (KKT), toimitusjohtaja, Kehitysvammatuki 57 ry, ViisSeiska Oy

Kehitysvammaista ihmistä hoidetaan psykoterapiassa samoin kuin kaikkia muitakin. Kehitysvammaisuudessa on aina kyse jonkinasteisesta ymmärtämisen, oppimisen ja ongelmanratkaisun vaikeudesta, joka ilmenee ihmisen elämässä yksilöllisesti. Tuloksellinen psykoterapeuttinen työskentely edellyttää ymmärrystä siitä, että olemassa olevia kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä on tarpeellista yksinkertaistaa ja soveltaa henkilön kehitystasoa vastaavaksi. Hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida henkilön kognitiiviset erityispiirteet sekä emotionaalinen kehitysvaihe.

Käsittelen puheenvuorossani niitä keskeisiä ja huomioitavia asioita, joista on hyötyä terapeuttisessa työskentelyssä kehitysvammaisten autismikirjon ihmisten kanssa.

Kokemuspuheenvuoro:

Sanna Hakulinen

Katja Jussila, FT, yliopistonlehtori, neuropsykologian erikoispsykologi, Oulun yliopisto

Puheenvuorossa tarkastellaan autismikirjon lapsen hyvinvointia hermoston toiminnan näkökulmasta. Aistikuormitus, säätelyn erityispiirteet, mentalisaation tilanneherkkyys ja samuuden tarve vaikuttavat siihen, miten arki sujuu ja miten lapsi jaksaa erilaisissa tilanteissa.
Keskiössä on toimintakyvyn säilyttäminen: kun kuormitusta vähennetään ja säätelyä tuetaan, mahdollistuvat oppiminen, osallisuus ja pystyvyyden kokemus. Puheenvuoro tarjoaa konkreettisia, arjessa sovellettavia keinoja vanhemmille ja ammattilaisille.

Kokemuspuheenvuoro: Hyvinvointi ja kuormitus autismikirjolla

Anne Tilli

Kokemuspuheenvuorossa käsittelen sekä omasta, että lasteni näkökulmasta sitä, mihin pitkäaikainen kuormitus ilman tukea voi johtaa. Kerron myös siitä, miten paljon oikeanlainen tuki voi parantaa autismikirjon ihmisen toimintakykyä ja arkea ja kuinka tärkeää kuormituksen säätely arjessa on.

Heta Pukki, M.Ed., European Council of Autistic People -järjestön puheenjohtaja

Martijn Dekker

Autismikirjon ihmisten omaan toimintaan ja aloitteisiin perustuva autistien oikeuksien liike sai alkunsa 1980-luvun lopulla. Se on kehittynyt 2000-luvulla tiiviissä vuorovaikutuksessa laajemman neuromoninaisuusliikkeen kanssa ja osin siihen sulautuneena. Vammaisuuden yhteiskunnallinen malli ja vammaisuuden ihmisoikeusmalli kytkeytyvät käsitteisiin, joita näissä liikkeissä on kehitetty ja käytetty. Tässä luennossa käydään läpi tulkintoja siitä, miten autismi on määriteltävissä neuromoninaisuuden ja vammaisuuden käsitteiden kautta, suomalaisten ja eurooppalaisten autististen aktivistien kanssa käytyjen keskustelujen valossa.

Aslak Rantakokko, nepsyasiantuntija, kokemusasiantuntijaisä, erätaukodialogiohjaaja, Aslakin Ajatuspaja – Solekkotehä!

Huoltajayhteistyön erityispiirteet autismikirjon perheiden osalta haastavat ammattilaisia monialaisessa yhteistyössä varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka. Neurokirjon perheen kanssa tehtävä yhteistyö vaatii ammattilaiselta ymmärtämisen yrittämistä, rakentavaa vuorovaikutusta ja tsempatian käyttöä työkaluna. Vikalistojen tekemisestä vahvuuksien tunnistamiseen, diagnoosikeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen ja negatiivisesta palautekierteestä hyvän huomaamiseen ja arvostaviin kohtaamisiin.

Kokemuspuheenvuoro: Uupumuksen syövereistä kohti valoisampaa tulevaisuutta 

Marja Laukkanen

Vanhemman kokemuspuheenvuoro siitä, miten yksikin arvostava kohtaaminen voi olla merkittävä käänne kohti voimaantumista, toiveikkuuden heräämistä ja uusia unelmia.

Sofia Tawast, turkulainen toimittaja ja tietokirjailija. Tawastin ja Riikka Leinosen yhdessä kirjoittama teos voitti 2024 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinno vuonna 2024.

Miten autismia kuvataan popkulttuurissa – ja mitä väliä sillä on? Toimittaja Sofia Tawast perehtyy popkulttuurin kuvauksiin vammaisuudesta teoksessaan Suuri valhe vammaisuudesta ja jatkaa nyt keskustelua autismin suuntaan. Autistiset ihmiset on perinteisesti fiktiossa kuvattu lemmikkeinä tai neroina, mutta pikkuhiljaa myös popkulttuurin kirjolle mahtuu toisenlaisia rooleja. 

Kokemuspuheenvuoro: Maagisia autisteja ja sademiehiä. Mitä autismi on populaarikulttuurissa?

Orjo Pättiniemi

Luovin opiskelijoita ja henkilöstöä

ohjaavat opettajat Päivi Norvapalo ja Hannele Alanko, Valteri

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki uudistui ja tuli voimaan 1.8.2025 ja uusi 20 i pykälä opetuksen järjestämisestä oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella tulee vielä voimaan 1.8.2026. Puheenvuorossa kerrotaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuksesta käytännönläheisesti erityisesti autismikirjon ja muiden neuromoninaisten oppilaiden näkökulmasta. Mitä käytännössä tarkoittavat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt? Mitä ovat ryhmäkohtaiset tukimuodot? Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti, on oppilaalle annettava lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia. Mitä käytännössä ovat nämä oppilaskohtaiset tukitoimet? Puheenvuorossa tulee esille myös ne seikat, jotka ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuessa pohdituttaneet autismikirjon oppilaiden kohdalla.

Valterista on tarjolla monialaista tukea varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Voimme toimia viestinviejinä kuntiin uudistuneen perusopetuksen käytänteitä mietittäessä tai muuten autismikirjon tai neuromoninaisten oppilaiden asioissa. Kunnat voivat hankkia Valterista joko lyhyitä etäkonsultaatioita tai ohjauskäyntejä paikan päälle perusopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Oppilaille on tarjolla myös tukijaksoja ja työntekijöille koulutuksia autismikirjosta tai neuromoninaisuudesta. Tarjoamme myös työnohjausta työntekijöille varhaiskasvatukseen, perusopetukseen tai sote-aloille.

Kokemuspuheenvuoro: Kokemuksiani kouluvuosilta ja kehitysehdotuksia

Mikko Sivonen

Omaan rankan kokemuksen vuosia kestäneestä koulukiusaamisesta, ja minulla on myös kokemuksia useammista erilaisista koulunkäyntiä tukevista tukimuodoista. Omassa puheenvuorossani kerron näistä ja annan kehitysehdotuksia että mitä nepsylasten- ja nuorten koulunkäynnissä olisi hyvä huomioida.

Terella Keskinen, palveluyksikön johtaja, Rinnekodit

Rinnekotien esityksessä puhutaan vammaisten henkilöiden oikeuksista – kenellä on oikeus päättää itseään koskevista asioista ja hallita omaa elämäänsä.

Kokemuspuheenvuoro: Oikeus tulla kuulluksi

Vilma Mutanen

Minullakin on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja olla osallinen. Tässä matkani osallisuuteen ja aikuisuuteen.