YK:n vammaissopimus
YK:n vammaissopimuksen päämääränä on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.
Sisällysluettelo
Klikkaamalla sisällysluettelon otsikoita siirryt sinua kiinnostavaan osioon tekstissä.
Sopimuksen periaatteet
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat Suomessa voimaan laintasoisena 10.6.2016.
Vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat:
- yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
- syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus
- vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan
- esteettömyys ja saavutettavuus.
Sopimuksessa on 50 artiklaa. Yleisten, koko sopimuksen läpileikkaavien periaatteiden lisäksi artiklat käsittelevät laajasti eri elämänalueita. Tavoitteena on valtavirtaistaa vammaisia koskevat kysymykset eri elämänalueille.
Vammaisuus
Vammaissopimus perustuu oikeusperustaiseen ajattelutapaan, jossa vammaiset ihmiset ovat oikeuksien haltijoita. Lisäksi vammaisuus nähdään yksilön ja yhteiskunnan välisenä suhteena.
Vammaissopimuksessa vammaisuus määritellään laajasti. Sopimuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan, että ”vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysmääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa”.
Ei mitään meistä ilman meitä
Yksi vammaissopimuksen keskeisistä periaatteista on, että vammaisten ihmisten ja heitä edustavien järjestöjen tulee aina olla mukana neuvottelemassa vammaisia henkilöitä koskevista asioista. Osallisuus on yksi sopimuksen keskeisistä periaatteista.
Vammaissopimuksen 4. artiklan mukaan ”laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta”.
Itsenäinen elämä ja osallisuus
Vammaisella ihmisellä on oikeus päättää häntä itseään koskevista asioista. Päätöksentekoon on oikeus saada tarvittaessa tukea. Vammaisella henkilöllä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa hän asuu.
Vammaiselle henkilölle täytyy tarvittaessa myöntää palveluja, jotta hän voi elää yhdenvertaisena muiden kanssa, käydä töissä, käydä koulua ja opiskella sekä osallistua harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan toimintoihin. (artikla 19)
Esteettömyys
Esteettömyys ja saavutettavuus ymmärretään vammaissopimuksessa laajasti, ja ne nähdään edellytyksinä syrjinnän kiellon ja muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle (artikla 9). Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä kommunikaation esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat vammaisen henkilön osallistumisen yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Esteiden poistamisessa tulee huomioida eri vammaryhmien erityistarpeet. Kohtuullisella mukautuksella tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmisoikeuksien toteutumiseksi tehtäviä yksilöllisiä järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta niiden järjestäjälle.
Vammaiset lapset
Vammaissopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota vammaisiin lapsiin, jotka ovat sekä ikänsä että vammaisuutensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Kaikki vammaissopimuksen mukaiset oikeudet kuuluvat myös vammaisille lapsille, vaikkei kaikissa artikloissa mainita erikseen lapsia.
Vammaissopimuksen 7 artikla korostaa lapsen edun ensisijaisuutta. Vammaisilla lapsilla on oikeus ilmaista näkemyksensä vapaasti kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja saada siihen vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua. Samoin edellytetään vammaisten lasten oman päätöksenteon tukemista (artikla 12). Myös elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä koskeva 19 artikla on erittäin tärkeä vammaisten lasten kannalta, koska se käsittelee muun muassa omassa kodissa ja oman perheen kanssa asumisen tueksi saatavia palveluita sekä henkilökohtaista apua. Vammaisten lasten laitosasuminen ei ole tämän artiklan mukaista.
Vammaiset naiset
Vammaiset naiset ja tytöt ovat sukupuolensa ja vammaisuutensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heillä on korkeampi riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi. Sukupuolinäkökulma on yksi sopimuksen läpileikkaavista teemoista, joten se tulee ottaa huomioon kaikissa artikloissa. Lisäksi vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksista on oma artikla numero 6. Sopimusosapuolet velvoitetaan toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikista ihmisoikeuksista.
Koulutus
Vammaisilla oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus saada maksutonta opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa (artikla 24). Heidän tulee saada koulutukseen tarvitsemansa yksilöllinen tuki ja yksilölliset opetusjärjestelyt. Koulutuksessa on huomioitava erilaiset kommunikaatio- ja viestintätavat mm. puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi. Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalla tulee olla riittävä koulutus, jotta he voivat huomioida vammaiset opiskelijat.
Työ
Artikla 27 turvaa vammaisten henkilöiden osallistumisen työhön ja avoimille työmarkkinoille ilman syrjintää. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä on tuettava esimerkiksi työllistymistä edistävillä palveluilla ja kohtuullisilla mukautuksilla. Vammaisilla henkilöillä ja heidän perheillään on oikeus riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan (artikla 28).
Lue lisää:
Aihealueet