Kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025
ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismiliitto ovat valmistelleet yhdessä vaalitavoitteet kevään 2025 alue- ja kuntavaaleihin neurokirjon ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa, koska siellä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa kaupunki itse. Aluevaaleja ei toimiteta myöskään Ahvenanmaan maakunnassa.
Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027.
Lähde: vaalit.fi
Kuntavaaliteemat
Noin 10-15 %:lla väestöstä on kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä (jatkossa neurokirjo), kuten adhd, autismikirjo, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö. Kyseessä on iso ryhmä, ja neurokirjo koskettaa monia paitsi suoraan myös välillisesti perheiden ja läheisten kautta. Neurokirjon piirteet ovat synnynnäisiä ja koko elämän mittaisia, mutta suurta vaihtelua on siinä, missä vaiheessa ne havaitaan. Diagnosointi saattaa usein viivästyä.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja yksilöllisten opetusjärjestelyiden toteutus vaihtelee paljon eri kunnissa ja kouluissa ja on monin paikoin riittämätöntä ja puutteellista neurokirjon oppilailla. Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn tulosten mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tarpeiden mukaiset mukautukset toteutuivat kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla. Lähikoulussa saatu tuki ei ole usein riittävää eikä lapsen yksilöllisiä tarpeita vastaavaa.
Vanhemmat kertoivat myös suurista opetusryhmistä, pienryhmäpaikkojen puutteesta sekä aistiesteellisistä, meluisista ja ahtaista tiloista, jotka ovat haasteellisia neurokirjon lapsille ja nuorille. Opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta koettiin puuttuvan osaamista tunnistaa neurokirjon lasten tuen tarpeita ja tukea heidän oppimistaan.
Tukitoimia tulee vahvistaa myös toisella asteella, muuten oppivelvollisuuden suorittaminen ja opinnot keskeytyvät osalla neurokirjon nuorista. Neurokirjon opiskelijat jäävät usein ilman toiminta- ja opiskelukykyä tukevaa kuntoutusta ja vammaispalveluista saatavaa tukea (esim. henkilökohtainen apu).
Ehdotukset
- Vahvistetaan oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tukea samoin kuin lapsen tai nuoren tarvitsemia yksilöllisiä opetusjärjestelyjä. Tukea tulee tarvittaessa saada myös oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten ruokailuihin ja välitunneille kaverisuhteisiin. Esimerkiksi aistiherkkä lapsi tai nuori voi tarvita mahdollisuutta opiskella tai ruokailla rauhallisessa tilassa tai tehdä lyhennettyä koulupäivää tai -viikkoa vaihtoehtoisine suoritustapoineen. Osa tarvitsee lisäaikaa kokeisiin. Etä-/verkko-opetus tulisi olla mahdollista niille oppilaille, jotka eivät pysty käymään koulussa tai tekemään täyttä koulupäivää.
- Pienennetään ryhmäkokoja. Ryhmäkoot tulee mitoittaa suhteessa tukea tarvitsevien oppilaiden määrään myös yleisopetuksen ryhmissä. Tuen toteuttamiseen on varmistettava riittävät resurssit, kuten opettajien, erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja avustajien riittävä määrä.
- Lisätään opettajien ja muun henkilöstön neurokirjon osaamista perus- ja täydennyskoulutuksella.
- Vahvistetaan monialaista yhteistyötä sivistys- ja sote-ammattilaisten välillä neurokirjon oppilaiden tuen tarpeiden arvioinnissa sekä heidän oppimisensa ja koulunkäyntinsä tukemisessa. Esimerkiksi toimintaterapeuttien ja nepsy-valmentajien jalkautumisesta kouluihin on saatu hyviä kokemuksia. Lapsia ja nuoria itseään tulee kuulla heidän tarpeistaan koulussa. Aktiivinen yhteistyö koko perheen kanssa on tärkeää. Vanhempia tulee kuulla ja uskoa, heillä on paras asiantuntemus oman lapsensa asioista.
- Parannetaan oppimisympäristöjen aistiesteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esteetön, aistiesteetön ja saavutettava oppimisympäristö tukee kaikkien lasten ja nuorten oppimista, koulunkäyntiä ja opiskelua. Aistiherkkyydet ovat yleisiä neurokirjon lapsilla, ja niitä on 8 %:lla kaikista lapsista. Etenkin viime vuosina yleistyneet avoimet oppimisympäristöt kuormittavat kohtuuttomasti neurokirjon oppilaita.
Maailma rakentuu neurotyypillisten ihmisten näkökulmasta. Neurokirjon ihmisten on vaikea pysyä toimintakykyisenä heille esteellisissä ympäristöissä. Neurokirjon ihmisten tarpeet ovat jääneet liian vähälle huomiolle rakennetun ympäristön, joukkoliikenteen ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa, vaikka heidän tarvitsemansa aistiesteettömyys tekee ympäristöstä paremman kaikille ihmisille.
Arkiympäristöt, joissa lapset ja aikuiset viettävät monta tuntia päivässä, voivat olla hyvin kuormittavia ja esteellisiä neurokirjon henkilöille mm. melun, tilanahtauden tai avoimien työskentelytilojen takia. Ympäristön aiheuttama kuormitus voi vaikeuttaa tai estää keskittymistä, oppimista ja työntekoa ja voi esimerkiksi lasten kohdalla johtaa jopa kouluakäymättömyyteen.
YK:n vammaissopimuksen mukaan esteettömyys on ihmisoikeus. Aistiesteetön ympäristö on tärkeä edellytys sille, että myös neurovähemmistön osallisuus ja yhdenvertaisuus voivat toteutua. Neurokirjon ihmisten mahdollisuuksia käydä koulua, opiskella, tehdä työtä, harrastaa ja tuntea kuuluvansa yhteisöön on parannettava lisäämällä arjen toimintaympäristöjen ja toimintatapojen esteettömyyttä sekä palvelujen saavutettavuutta.
Ehdotukset
- Varmistetaan julkisten rakennusten (esimerkiksi päiväkodit, koulut, oppilaitokset, virastot, kaupat ja muut asiointipaikat, harrastuspaikat jne.) sekä ulkoalueiden aistiesteettömyys jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Myöhemmin muutosten tekeminen esimerkiksi rakennusten akustiikkaan tai pohjaratkaisuihin on hankalampaa.
- Otetaan aistiesteettömyys osaksi kaikkien kuntien esteettömyysohjeistusta (esimerkiksi Turun kaupungin esteettömyysohjeistus).
Aistiesteettömyyteen ja tilojen riittävään mitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisia rakennuksia suunniteltaessa, rakennettaessa ja peruskorjattaessa. Lisäksi tulee varmistaa rauhalliset ja tarvittaessa erilliset luokka- ja muut työskentelytilat. - Kuullaan ja osallistetaan neurokirjon henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä julkisten rakennusten ja ulkoalueiden suunnitteluun. Päiväkoteja ja kouluja suunniteltaessa on tärkeää kuulla lapsia, vanhempia ja opettajia.
- Lisätään kuntien päättäjien ja ammattilaisten tietämystä aistiesteettömyydestä ja neurokirjon ihmisille esteettömistä toimintatavoista järjestöjen ja kokemustoimijoiden osaamista hyödyntäen.
- Varmistetaan sähköisten asiointipalvelujen helppokäyttöisyys ja sisällön saavutettavuus teknisen saavutettavuuden rinnalla. Käytetyn kielen tulee olla selkeää ja helposti ymmärrettävää. Sähköisten palvelujen rinnalla tulee olla käytössä myös muita asiointitapoja ja -kanavia.
Työssäkäynti paitsi turvaa toimentulon, tarjoaa myös tärkeitä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Yhteiskunnan kannalta on olennaista, että mahdollisimman moni löytää itselleen sopivan työn. Tähän tulisi luoda mahdollisuuksia myös niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea työelämässä jaksamiseen ja pysymiseen. Meillä ei ole varaa jättää kenenkään potentiaalia käyttämättä – se on paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti kallista.
Ehdotukset
- Edistetään neurokirjon henkilöiden työelämäosallisuutta kehittämällä esteettömän ja saavutettavan rekrytoinnin keinoja. Lisätään työnantajien tietoa rekrytoinnin ja työllistämisen tukitoimista.
- Varmistetaan riittävän avun ja tuen saaminen myös työelämässä esimerkiksi työhönvalmennuksen kautta, mikäli neurokirjon henkilö sitä tarvitsee. Tuen tarve ei lopu opintoihin tai rekrytointiin.
- Varmistetaan mahdollisuus tuettuun työllistymiseen yhdenvertaisesti. Tuetun työllistymisen menetelmät edesauttavat työllistymään paremmin sekä pysymään töissä henkilön osallisuus huomioiden.
- Lisätään osaamista neurokirjon piirteistä sekä neurokirjon henkilöiden tarpeista ja vahvuuksista työelämässä niin työnantajaille kuin työllisyydenhoitoon liittyvissä palveluissa.
- Lisätään työelämän joustoja ja mukautuksia mm. kehittämällä mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja lisäämällä tietoa kohtuullisista mukautuksista sekä työolosuhteiden järjestelytuesta. Työolosuhteiden, työn organisoinnin ja työyhteisön kulttuurin kehittäminen edesauttavat kaikkien työntekijöiden hyvinvointia työpaikalla sekä mahdollistavat neurokirjon henkilöiden työelämään osallistumista.
- Vahvistetaan monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan, työllisyyspalveluiden, järjestöjen ja työnantajien kesken.
Yhdistyksillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä omalla toiminta-alueellaan. Yhdistykset toimivat hyvin matalalla kynnyksellä, pääosin vapaaehtoisvoimin, lähellä kuntalaisten arkea. Ne tarjoavat osallisuuden paikkoja, yhteisöllisyyttä ja vertaistuellisia kohtaamisia toisten kuntalaisten kanssa. Yhdistysten kautta saadaan kuuluviin myös niiden kuntalaisten ääni, joka muuten tulee heikosti kuulluksi.
Järjestöt ovat keskeinen kuntien yhteistyökumppani kuntalain 1 §:n ja 22 §:n toteuttamisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kunnan ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön tulee panostaa – vahva ja elinvoimainen järjestökenttä on merkittävä etu kunnalle!
Ehdotukset
- Edistetään hyvinvointia ja osallisuutta aidosti yhteistyössä. Yhteisten selkeiden päämäärien asettaminen, toimintatavoista sopiminen ja riittävien resurssien varaaminen vievät kohti yhteistä tavoitetta hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi kunnassa.
- Varmistetaan yhteistyön toteuttamiseen toimivat rakenteet, riittävästi aikaa ja mahdollisuus sitoutua yhteistyöhön pitkäjänteisesti. Kunnissa toimii monenlaisia erilaisia järjestöjä, ja järjestökentän hyvä tuntemus edesauttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
- Turvataan järjestöavustukset ja toimitilat kunnassa. Järjestöt toimivat usein hyvin pienin resurssein. Varsinkin pienet paikallisyhdistykset toimivat pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin, käytössä olevat tulonlähteet koostuvat lähinnä jäsenmaksuista. Kuntien tarjoamien tärkeiden järjestöavustusten lisäksi myös maksuttomien tai kohtuuhintaisten tilojen tarjoaminen on iso kädenojennus vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi.
(tiedosto avautuu uuteen välilehteen)
Aluevaaliteemat
Neurokirjon lasten, nuorten ja aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa, oikea-aikaisuudessa ja jatkuvuudessa on merkittävää vaihtelua hyvinvointialueiden sisällä ja eri alueiden välillä, eivätkä palvelut toteudu yhdenvertaisesti. Näin todetaan paitsi järjestöille tulevissa yhteydenotoissa myös THL:n vuonna 2023 tekemässä selvityksessä neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden palveluista hyvinvointialueilla.
Haasteina ovat mm. varhaiseen tukeen liittyvien peruspalveluiden puutteellisuus, neuropsykiatrinen osaamisvaje, ruuhkautuneet peruspalvelut, oikea-aikaisen avun ja tuen viivästyminen sekä palvelupolkujen ja monialaista yhteistyötä tukevien rakenteiden puuttuminen. Haasteet palvelujärjestelmässä johtavat siihen, että neurokirjon lapset, nuoret ja aikuiset ovat usein palveluiden väliinputoajia. Ongelmat ehtivät pitkittyä ja kasaantua, minkä vuoksi joudutaan turvautumaan raskaampiin palveluihin, kuten lastensuojelun sijoituksiin. Tämä on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätöntä ja kallista.
Ehdotukset
- Hyvinvointialueilla varmistetaan, että sosiaali-, vammais- ja terveyspalvelut ovat riittäviä ja oikein kohdennettuja. Neurokirjon henkilöiden tulee päästä avun ja tuen piiriin nopeasti ja sujuvasti myös ilman diagnoosia.
- Hyvinvointialueilla kehitetään ja otetaan käyttöön toimivat, selkeät ja riittävästi resursoidut palvelu-, hoito- ja kuntoutuspolut neurokirjon lapsille, nuorille ja aikuisille. Palvelupoluissa tulee tehdä näkyväksi niiden linkittyminen muihin tarvittaviin palveluihin läheisten tarpeet mukaan lukien.
- Suunnitellaan palvelut vastaamaan yksilöllisesti todellisiin tarpeisiin. Vahvistetaan palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. Nimetty omatyöntekijä kantaa vastuun palveluiden kokonaisuudesta ja kulkee rinnalla. Omatyöntekijällä tai -tiimillä on riittävä neurokirjon osaaminen.
- Tunnistetaan neurokirjon henkilöiden kuntoutustarpeet, laaditaan yksilölliset kuntoutussuunnitelmat ja varmistetaan toimivien kuntoutuspalvelujen saatavuus.
- Turvataan palveluiden jatkuvuus läpi elämänkaaren sekä huomioidaan myös koko perheen ja läheisten tuen tarpeet.
- Vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee kehittää, kuten myös yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kesken.
- Vahvistetaan hyvinvointialueiden esihenkilöiden, päätöksentekijöiden ja henkilöstön neuropsykiatrista osaamista yhteistyöllä mm. järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa, täydennyskoulutuksilla ja konsultoinneilla.
- Varmistetaan sähköisten asiointipalvelujen helppokäyttöisyys ja sisällön saavutettavuus teknisen saavutettavuuden rinnalla. Käytetyn kielen tulee olla selkeää ja helposti ymmärrettävää. Sähköisten palvelujen rinnalla tulee olla käytössä myös muita asiointitapoja ja -kanavia.
Neurokirjon lapsista ja nuorista 18 % on ollut sijoitettuna ennen 18 vuoden ikää (THL:n 1997 syntymäkohorttitutkimus Kääriälä ym. 2021). Lastensuojelun sijoitus on taloudellisesti kallis toimenpide, mutta ennen kaikkea se on neurokirjon lapsille ja nuorille väärä toimenpide, silloin kun sillä yritetään paikata muiden palvelujen ja tuen puutteita. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannuksiin kuluu rahaa noin 1,2 miljardia vuodessa (Hiilamo 2022).
Ehdotukset
- Tunnistetaan neurokirjon lasten ja heidän perheidensä tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa, myös ilman diagnoosia. Vastataan tarpeisiin oikea-aikaisilla, sopivilla ja riittävillä palveluilla, jolloin vältytään raskailta ja kalliilta erityispalveluilta. Vahvistetaan varhaista tukea lasten ja perheiden palveluissa sekä päiväkodeissa ja kouluissa yhteistyössä sivistystoimen kanssa.
- Vastataan tuen tarpeisiin niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat itse neurokirjolla.
- Parannetaan teini-ikäisten ja itsenäistyvien neurokirjon nuorten tuen kokonaisuuksia.
- Otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitettäessä neurokirjon henkilöiden tarpeet sekä muita korkeampi riski psyykkiseen sairastavuuteen.
Nykytilanteessa neurokirjon lapset, nuoret, perheet ja aikuiset jäävät usein väliinputoajiksi palvelujärjestelmässä, koulussa ja opiskelussa, eikä heidän tuen tarpeitaan tunnisteta riittävästi. Palvelu- ja koulutuspolut ovat usein hajanaisia ja sattumanvaraisia.
Neurokirjon piirteet tulee tunnistaa ajoissa, ja tarpeiden mukaisten palvelujen ja tukimuotojen tulee olla saatavilla kaikille neurokirjon ihmisille yhdenvertaisesti, syrjimättömästi ja saavutettavasti.
Ehdotus
- Hyvinvointialue laatii alueelleen neurokirjon toimenpideohjelman, johon kirjataan laaja-alaisesti ja sektorirajat ylittäen toimenpiteet neurokirjon ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi koko elämänkaaren ajalle.
Yhdistyksillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä omalla toiminta-alueellaan. Yhdistykset toimivat hyvin matalalla kynnyksellä, pääosin vapaaehtoisvoimin, lähellä kansalaisten arkea tarjoten osallisuuden paikkoja, yhteisöllisyyttä ja vertaistuellisia kohtaamisia toisten kanssa. Yhdistysten kautta saadaan kuuluviin myös niiden kansalaisten ääni, joka muuten tulee heikosti kuulluksi.
Yhdistysten toiminta tukee myös hyvinvointialueiden tehtäviä painottuen ehkäisevään työhön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, mikä lisää turvallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä sekä syrjäytymisen riskiä.
Ehdotukset
- Edistetään hyvinvointia ja osallisuutta aidosti yhteistyössä. Selkeiden yhteisten päämäärien asettaminen, toimintatavoista sopiminen ja riittävien resurssien varaaminen vievät kohti yhteistä tavoitetta hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi hyvinvointialueella.
- Varmistetaan yhteistyön toteuttamiseen toimivat rakenteet, riittävästi aikaa ja mahdollisuus sitoutua yhteistyöhön pitkäjänteisesti. Hyvinvointialueilla toimii erilaisia järjestöjä, ja järjestökentän hyvä tuntemus edesauttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
- Turvataan järjestöavustukset ja toimitilat hyvinvointialueella. Järjestöt toimivat usein hyvin pienin resurssein. Varsinkin pienet paikallisyhdistykset toimivat pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin, käytössä olevat tulonlähteet koostuvat lähinnä jäsenmaksuista. Hyvinvointialueiden toteuttamien tärkeiden järjestöavustusten lisäksi myös maksuttomien tai kohtuuhintaisten tilojen tarjoaminen on iso kädenojennus vapaaehtoistoimintaan.
(tiedosto avautuu uuteen välilehteen)
Lisäksi Autismiliitto pitää tärkeänä monialaista tukea tarvitsevien autismikirjon henkilöiden tuen ja palveluiden edistämistä.
- Varmistetaan hyvinvointialueille riittävät resurssit ja erityisosaaminen vaativaa monialaista tukea tarvitsevien henkilöiden palveluihin. Myös yleisissä palveluissa tulee huomioida monialaista tukea tarvitsevien ihmisten tarpeet (esim. perusterveydenhuolto).
- Lisätään autismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen tavallisissa asunnoissa yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltujen palvelujen turvin.
- Turvataan monialaista tukea tarvitsevien henkilöiden asuminen ja tarpeiden mukaiset palvelut kohtuullisen lähellä perhettä ja muita läheisiä. Asumispalveluissa on varmistettava riittävä henkilöstömäärä, pienet ryhmäkoot ja aistiesteettömät tilat. Henkilöstön autismiosaamista on parannettava.
- Järjestetään monialaista tukea tarvitseville autismikirjon nuorille riittävät ja sopivat toisen asteen opiskelupaikat lähellä kotia ja läheisiä.