Suodata listausta:
Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt kartoittivat kyselyllä lasten ja nuorten kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää.
Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Vaikuttamisfoorumi selvitti kuluttajakyselyllä mitä säästötoimet merkitsevät ihmisten elämässä ja onko tilanne johtamassa siihen, että yhä useampi kuluttaja joutuu tinkimään perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan.
Vammaisfoorumi esittää lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle, että hankintalakiehdotukseen tulee tehdä soveltamisalan rajaus siten, että hankintalakia ei sovellettaisi vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten palveluiden järjestämiseen.
Vammaisfoorumin lausunnossa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle todetaan, että vammaisten ihmisten elämänmittaisten palveluiden kilpailuttaminen on haastavaa ja ongelmallista useista syistä. Siitä johtuen Vammaisfoorumi esittää, että hankintalakiehdotukseen tehdään soveltamisalan rajaus siten, että hankintalakia ei sovelleta vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten palveluiden järjestämiseen.
Jari Tervo esitti HS:n haastattelussa (10.9.) väitteen suomalaisten olevan autistinen kansa. Tällainen yleistys ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Autismi on neurobiologinen kehityshäiriö. Diagnosointiin ei riitä pelkkä "autismitesti", vaan diagnosointi edellyttää vaativaa moniammatillista osaamista.
Kehitysvamma-alalla työskentelevä törmää lähes väistämättä jossain vaiheessa työurallaan autismikirjon tuettavaan. Ammattitutkintoon tulisi sisällyttää tietoa autismista, jossa lisävammana voi olla kehitysvamma ja myös omana oireyhtymänään, koska autismi ei määritelmän mukaan ole kehitysvammaisuuteen liittyvä lisävamma tai -sairaus.
Autismi- ja Aspergerliitto on mukana kuntoutusverkosto KUVEn kannanotossa, jossa tarjotaan neljä ihmiskeskeistä ratkaisua kuntoutusjärjestelmän uudistamiseen.
Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta on perusteltu EU lainsäädännöllä. Kuitenkin tosiasia on, että EU maista vain Isossa-Britanniassa on käytössä yhtä laajamittaista kilpailutusta kuin Suomessa. Kansallinen liikkumavara on siis suuri sen suhteen, miten vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään. Myös Suomella on mahdollisuus tehdä kansallisia rajauksia.
Kehitysvammaisten asumista ei voida verottaa muita kansalaisia enemmän sillä perusteella, että he tarvitsevat toisten ihmisten tukea päivittäisissä toimissaan. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) pyytää, että vammaisten erityisasuntokohteissa sovelletaan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia.
Vammaisfoorumi ja Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinoimaan Hilma-verkostoon kuuluvat järjestöt haluavat ilmaista huolensa siitä, että Suomen saapuvien turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä ei huomioida erityistarpeita riittävästi. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin lähestyessä vetoamme Maahanmuuttovirastoon, että se huolehtii siitä, että sen vastuulla olevat vastaanottokeskukset takaavat vammaisille ja pitkäaikaissairaille turvapaikanhakijoille heidän tarvitsemansa ja sosiaali- ja terveyspalvelut esteettömissä vastaanottokeskuksissa.
