Vammaislainsäädäntö
Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan viime hallituskaudella rauenneen esityksen pohjalta. Tarkoituksena on yhdistää nykyinen kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki.
Sisällysluettelo
Klikkaamalla sisällysluettelon otsikoita siirryt sinua kiinnostavaan osioon tekstissä.
Palvelut yksilöllisten tarpeiden mukaan
Lakien yhdistäminen ei saa vaarantaa palveluja, ja vammaisella henkilöllä tulee olla subjektiivinen oikeus uuden lain mukaisiin palveluihin.
Palvelujen saamisen tulee perustua yksilöllisiin avun- ja tuentarpeisiin eikä diagnoosiin. Tämä periaate on linjassa YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen tavoitteiden kanssa ja parantaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Nykyiset lait ovat asettaneet vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan paitsi eri vammaryhmien välillä myös saman vammaryhmän sisällä. Esimerkiksi moni välttämätöntä ja toistuvaa tukea tarvitseva autismikirjon ihminen, jolla ei ole kehitysvammaa, ei saa nykytilanteessa joko ollenkaan tarvitsemaansa apua, tukea ja palveluita tai tuen saaminen vaihtelee asuinpaikkakunnasta riippuen.
Autismiliiton ehdotukset uuden vammaislainsäädännön valmisteluun
1. Valmennusta ja tukea tarkennettava
Autismiliitto pitää tärkeänä uuteen vammaispalvelulakiin suunniteltua valmennusta ja tukea, joka voisi oikein sovellettuna mahdollistaa tukipalveluita myös ei-kehitysvammaisille autismikirjon ihmisille. Pidämme hyvänä sitä, että valmennukseen ja tukeen voisi sisältyä sosiaalisen kanssakäymisen tukemista ja osallisuutta edistävää toimintaa. Yhtenä esimerkkinä voisi olla neuropsykiatrinen valmennus.
Arjesta suoriutumisessa tarvittava pitkäaikainen tuki on lisättävä valmennukseen ja tukeen tai kirjattava muutoin vammaispalvelulakiin. Usea vammainen ihminen tarvitsee vammansa vuoksi välttämättä esimerkiksi pitkäaikaista psykososiaalista tukea, ohjausta päivittäistoiminnoissa jne. Kyseisiä palveluita järjestetään tällä hetkellä muun muassa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 § perusteella, joten kyse ei ole uudesta palvelusta, vaan nykyisen palvelutason turvaamisesta. Valmennus ja tuki -palvelu ei kuitenkaan ole yhdenvertainen vaihtoehto oman mielipiteensä ilmaisussa paljon tukea tarvitseville vammaisille ihmisille henkilökohtaisen avun kaltaisen avun järjestämiseen.
Jatkovalmistelussa pykälästä on tehtävä yksityiskohtaisempi tavoitteena rajata harkintavaltaa ja mahdollisuuksia olla myöntämättä vammaisten ihmisten tarpeita vastaavia valmennus- ja tukipalveluita.
2. Henkilökohtaisen avun voimavararajaus on poistettava
Autismiliitto vaatii henkilökohtaisen avun voimavararajauksen poistamista tulevasta lainsäädännöstä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.
3. Tuettu päätöksenteko lainsäädäntöön
Tuetun päätöksenteon järjestelmästä tulisi säätää vammaislainsäädännön yhteydessä osana valmennus ja tuki -pykälää tai erillisessä pykälässä. Autismiliiton mielestä olisi syytä pohtia sitä vaihtoehtoa, että päätöksenteon tuesta palveluna säädettäisiin myös pykälätasolla. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin palvelu tulee edellyttämään tuetun päätöksenteon järjestelmän säätämistä palveluna. Toinen vaihtoehto on säätää tuetusta päätöksenteosta itsemääräämisoikeutta koskevassa asiakas- ja potilaslaissa.
4. Vammaisen lapsen kodin ulkopuolisesta asumisesta tulee säätää vammaispalvelulaissa
Pidämme tärkeänä sitä, että ehdotus vahvistaa lapsen oikeutta asua omassa kodissa yhdessä oman perheensä kanssa. Silloin, kun lapsen kodin ulkopuolisen asumisen taustalla on vamman aiheuttama toimintarajoite, tulee siihen löytyä säädösperusta vammaislainsäädännöstä, ei lastensuojelulaista.
Vammaisen lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksut on perustettava lapsen tuloihin (etuuksiin) sen sijaan, että niitä määritellään samankaltaisin perustein kuin elatusmaksuja. Vammaisen lapsen yhteys vanhempiin säilyy yleensä tiiviinä, vaikka lapsi asuisikin ainakin arkiviikot kodin ulkopuolella. Tällöin vanhemmat myös käytännössä kantavat monilta osin edelleen elatusvastuuta vammaisesta lapsesta.
Asumisen tuen sisältö, määrä ja toteutustapa on määriteltävä vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Autismikirjon lasten ja nuorten asumisen tuen järjestäminen edellyttää, että moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on autismikirjon asiantuntemusta ja että myös lapsen vanhempia kuullaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon asumisen tukea suunniteltaessa ja siitä päätettäessä. Asiantuntemusta tulee tarvittaessa hankkia ulkopuolelta, jos sitä ei ole asiasta arviota tekevillä tahoilla itsellään olemassa. Myös mahdollisessa kodin ulkopuolisessa asumispaikassa tulee olla riittävä autismikirjon osaaminen.
Lue lisää:
Aihealueet